Haasteelliset edunvalvojan määräämistilanteet maistraatin näkökulmasta : Vaikutukset ja estettävyys
Varis, Jasmin (2017)
Varis, Jasmin
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061913796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061913796
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä haastavia tilanteita edunvalvojan määräämisen yhteydessä ilmenee ja mitä vaikutuksia haastavilla edunvalvontatapauksilla on maistraatin toimivallan rajoissa tapahtuvan määräämisprosessin kannalta. Tavoitteena oli saada vastaus myös siihen, olisiko haasteellisten tilanteiden ongelmalliseksi kehittyminen estettävissä. Työn tarkoituksena oli luoda käytännönläheinen ja kokonaisvaltainen kuvaus edunvalvojan määräämisestä ja määräämistyössä esiin tulevista haasteellisista tapauksista maistraatin näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin lainopillisen ja empiirisen tutkimusmenetelmän avulla. Työn teoreettinen viitekehys ja lainoppi perustuvat holhoustoimilakiin (HolTL, 442/1999). Lain pohjalta tarkasteltiin maistraatin toimivallan rajoissa tapahtuvaa edunvalvojan määräämistä eri tilanteissa ja määräämisessä ilmeneviä vaiheita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin keväällä 2016 ja sen kohderyhmänä oli Lounais-Suomen maistraatin Porin yksikön holhoustoimi. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin avointa kyselylomaketta.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että edunvalvonnassa olevien henkilöiden määrän lisääntyessä myös haastavia määräämistilanteita ilmenee yhä enenevissä määrin. Määräämistä koetaan hankaloittavan muun muassa ristiriitaiset tiedot päämiehen todellisesta tilanteesta ja edunvalvonnan tarpeesta, sekä erimielisyydet edunvalvojaksi esitetystä henkilöstä. Tällaisissa tapauksissa taustalla on usein suku- ja perheriitoja ja ääritilanteissa taustalta voi ilmetä taloudellisen hyväksikäytön tunnuspiirteitä. Tulosten perusteella voidaan mainita, että haasteellisilla tapauksilla on selvä vaikutus käsittelyaikojen pitkittymiseen ja selvitystyön- ja työmäärän lisääntymiseen. Haastavien tilanteiden syntymiseen on tutkimuksen mukaan vaikea puuttua, mutta tiiviimmällä viranomaisten välisellä yhteistyöllä, järjestämällä sovitteluistuntoja asianosaisten kesken ja lisäämällä ohjeistusta edunvalvonta-asiakirjojen laatimiseen, voidaan tilanteiden kehittymiseen yrittää vaikuttaa.
Opinnäytetyö toteutettiin lainopillisen ja empiirisen tutkimusmenetelmän avulla. Työn teoreettinen viitekehys ja lainoppi perustuvat holhoustoimilakiin (HolTL, 442/1999). Lain pohjalta tarkasteltiin maistraatin toimivallan rajoissa tapahtuvaa edunvalvojan määräämistä eri tilanteissa ja määräämisessä ilmeneviä vaiheita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin keväällä 2016 ja sen kohderyhmänä oli Lounais-Suomen maistraatin Porin yksikön holhoustoimi. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin avointa kyselylomaketta.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että edunvalvonnassa olevien henkilöiden määrän lisääntyessä myös haastavia määräämistilanteita ilmenee yhä enenevissä määrin. Määräämistä koetaan hankaloittavan muun muassa ristiriitaiset tiedot päämiehen todellisesta tilanteesta ja edunvalvonnan tarpeesta, sekä erimielisyydet edunvalvojaksi esitetystä henkilöstä. Tällaisissa tapauksissa taustalla on usein suku- ja perheriitoja ja ääritilanteissa taustalta voi ilmetä taloudellisen hyväksikäytön tunnuspiirteitä. Tulosten perusteella voidaan mainita, että haasteellisilla tapauksilla on selvä vaikutus käsittelyaikojen pitkittymiseen ja selvitystyön- ja työmäärän lisääntymiseen. Haastavien tilanteiden syntymiseen on tutkimuksen mukaan vaikea puuttua, mutta tiiviimmällä viranomaisten välisellä yhteistyöllä, järjestämällä sovitteluistuntoja asianosaisten kesken ja lisäämällä ohjeistusta edunvalvonta-asiakirjojen laatimiseen, voidaan tilanteiden kehittymiseen yrittää vaikuttaa.