Kliininen tutkiminen ja lääkkeenmäärääminen laajavastuisella sairaanhoitajavastaanotolla : työkalun kehittäminen vastaanottotyön tueksi
Gröhn, Tanja (2017)
Gröhn, Tanja
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062113885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062113885
Tiivistelmä
Vuonna 2010 Suomessa voimaan tullut laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä antoi sairaanhoitajille mahdollisuuden määrätä ja uusia lääkkeitä itsenäisesti. Laajavastuinen sairaanhoitaja, jolla on rajattu oikeus määrätä lääkkeitä, edustaa sairaanhoitajien uudenlaista tehtävänkuvaa.
Sairaanhoitajat, joilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus tutkivat potilaat itsenäisesti ja määräävät tarvittaessa potilaalle lääkkeen. Lääkkeenmääräys perustuu hoidon tarpeen arviointiin. Työkaluja kliinisten tutkimusten tekemisen tueksi on suomeksi vain vähän ja itsenäisesti määrättävien sekä uusittavien lääkkeiden luettelo sosiaali- ja terveysministeriön lääkkeenmääräämisasetuksessa on vastaanottotilanteessa vaikeakäyttöinen (1088/2010.)
Opinnäytetyön tavoitteena on edistää sairaanhoitajan toteuttaman kliinisen tutkimuksen ja hoidon tarpeen arvioinnin systemaattisuutta, kehittää lääkehoidon turvallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan vastaanotolla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia työkalu (potilaskortit) potilaan tutkimiseen osana hoidon tarpeen arviointia ja lääkkeen määräämiseen. Laaditun työkalun tarkoituksena on edistää sairaanhoitajan järjestelmällistä työskentelyä omalla vastaanotollaan.
Työkalun sisältö perustui sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutuksen opetussuunnitelmaan, valtakunnallisen asetukseen lääkkeen määräämisestä (1088/2010) sekä kansalliseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen. Opinnäytetyön tutkimuksellisen osuuden tarkoituksena oli arvioida käytettävyyttä asiantuntijapaneelia (n=5) hyväksikäyttäen delfoi- tekniikalla. Lopuksi kolme lääkemääräämisoikeuden omaavaa sairaanhoitajaa pilotoi työkalun vastaanotollaan.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi materiaali tarkistuslistamaiseen työkaluun joka sisältää potilaan kliinisen tutkimisen osion sekä lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan lääkitysosiot. Työkalu arvioitiin hyödylliseksi ja käyttökelpoiseksi. Työkalua voivat hyödyntää myös muut itsenäistä vastaanottoa pitävät sairaanhoitajat. Tulevaisuuden jatkokehityksen haasteena on työkalun jatkokehittäminen sähköiseen muotoon, esimerkiksi mobiiliversio. Lisää tutkimusta tarvitaan jatkossa työkalun käytettävyydestä erilaisilla sairaanhoitajan vastaanotoilla.
Sairaanhoitajat, joilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus tutkivat potilaat itsenäisesti ja määräävät tarvittaessa potilaalle lääkkeen. Lääkkeenmääräys perustuu hoidon tarpeen arviointiin. Työkaluja kliinisten tutkimusten tekemisen tueksi on suomeksi vain vähän ja itsenäisesti määrättävien sekä uusittavien lääkkeiden luettelo sosiaali- ja terveysministeriön lääkkeenmääräämisasetuksessa on vastaanottotilanteessa vaikeakäyttöinen (1088/2010.)
Opinnäytetyön tavoitteena on edistää sairaanhoitajan toteuttaman kliinisen tutkimuksen ja hoidon tarpeen arvioinnin systemaattisuutta, kehittää lääkehoidon turvallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan vastaanotolla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia työkalu (potilaskortit) potilaan tutkimiseen osana hoidon tarpeen arviointia ja lääkkeen määräämiseen. Laaditun työkalun tarkoituksena on edistää sairaanhoitajan järjestelmällistä työskentelyä omalla vastaanotollaan.
Työkalun sisältö perustui sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutuksen opetussuunnitelmaan, valtakunnallisen asetukseen lääkkeen määräämisestä (1088/2010) sekä kansalliseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen. Opinnäytetyön tutkimuksellisen osuuden tarkoituksena oli arvioida käytettävyyttä asiantuntijapaneelia (n=5) hyväksikäyttäen delfoi- tekniikalla. Lopuksi kolme lääkemääräämisoikeuden omaavaa sairaanhoitajaa pilotoi työkalun vastaanotollaan.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi materiaali tarkistuslistamaiseen työkaluun joka sisältää potilaan kliinisen tutkimisen osion sekä lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan lääkitysosiot. Työkalu arvioitiin hyödylliseksi ja käyttökelpoiseksi. Työkalua voivat hyödyntää myös muut itsenäistä vastaanottoa pitävät sairaanhoitajat. Tulevaisuuden jatkokehityksen haasteena on työkalun jatkokehittäminen sähköiseen muotoon, esimerkiksi mobiiliversio. Lisää tutkimusta tarvitaan jatkossa työkalun käytettävyydestä erilaisilla sairaanhoitajan vastaanotoilla.