Pirkanmaan kuntien ja kaupunkien halukkuus perustaa yhteismetsä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan kuntien suhtautuminen kuntapohjaisen yhteismetsän perustamiseen, johon kunnan alueen metsätilojen omistajilla olisi mahdollisuus liittää metsäänsä. Lisäksi opinnäytetyö selvitti kuntien halukkuutta osallistua kunnille tarkoitettuun yhteismetsäneuvontatilaisuuteen. Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen metsäkeskus ja opinnäytetyö tehtiin vastaamaan Toimintaa metsiin Pirkanmaalla -hankkeen yhteen hanketavoitteeseen. Tätä varten laadittiin kyselytutkimus, joka lähetettiin Pirkanmaan kuntien valtuuston sekä hallituksen jäsenille sekä puheenjohtajille, kunnanjohtajille ja kunnan metsäasioista vastaaville henkilöille. Tutkimuksen tulokset analysoitiin Excelissä ristiintaulukoimalla, jolloin voitiin tutkia Pirkanmaan päättäjien suhtautumista ja suhtautumisen syitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota tietoa Suomen metsäkeskuksen käyttöön. Tätä tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kuntiin ja yhteismetsistä kiinnostuneisiin yksityisiin metsänomistajiin kohdistuvassa neuvonnassa sekä tiedotuksessa. Tutkimuksen perusjoukkoon kuului 849 Pirkanmaan kuntien päättäjää, joista 17 % vastasi kyselyyn.

Vastaajien tietämys yhteismetsistä ei ollut kovin vahvaa. Yhteismetsiä tuttuna asiana pitää vain hieman yli puolet vastanneista. Yllättävää oli, että kunnan metsäasioista vastaavat henkilöt eivät tunteneet yhteismetsiä muita paremmin. Kuntien päättäjät pitävät monia yhteismetsälle omaisia piirteitä, kuten tasaista tuottoa, kunnan alueen metsätilojen pirstoutumisen vähentämistä sekä kunnan alueen metsätalouden aktivointia tärkeinä asioina. He eivät kuitenkaan uskoneet yhteismetsän toteuttavan edellä mainittuja asioita. Vain reilu puolet piti yhteismetsää toimivana omistusmuotona. Tässä tutkimuksessa yhteismetsän perustamisen halukkuuden ja metsien ominaisuuksien tai hoidon välillä ei löydetty riippuvuutta. Päättäjien henkilökohtaisilla kokemuksilla ja mielipiteillä todetaan olevan suurin merkitys yhteismetsiin suhtautumisessa. Useampi Pirkanmaan kunta oli kiinnostunut Metsäkeskuksen järjestämästä tiedotustilaisuudesta.

Kuntien päättäjät tarvitsevat lisää tietoa yhteismetsistä ja sen vaikutuksesta kunnan metsätalouteen. Kuntapohjaisen yhteismetsän ymmärtäminen kokonaisuutena ja sen vaikutukset aluetalouteen voivat nostaa kiinnostusta kuntapohjaista yhteismetsää kohtaan. Yhteismetsän perustamista pitäisi kartoittaa niiden kuntien alueella, joiden päättäjät suhtautuivat positiivisimmin kunnan metsien liittämiseen yhteismetsään. Näiden kuntien alueen yksityisten metsätilojen omistajille voitaisiin tehdä jatkotutkimusta heidän kiinnostuksesta liittää metsäänsä yhteismetsään. Metsäkeskuksen tiedotustilaisuus voitaisiin järjestää tiedotustilaisuudesta kiinnostuneiden kuntien lisäksi myös kunnille, jotka suhtautuivat myönteisimmin kunnan metsien liittämiseen yhteismetsään.

The purpose of this thesis was to find out the attitude of the administratiors of municipalities in Pirkanmaa Region in Southern Finland towards common-pool forests and the possibility to estabilish common-pool forest in region of Pirkanmaa. In addition thesis examines the willigness of the municipalities to participate to the information occasion of common-pool forests. The thesis was commissioned by The Finnish Forest Center and the thesis was made to answer one of the main points of Toimintaa metsiin Pirkanmaalla -project. The research was carried out as a survey, which was sent to the members and chairmans of counsil and board, mayors and persons who manage municipalities’ forests. The results were analysed in Excel by cross tabulation, whitch enabled analyzing reasons behind attitudes. The Purpose behind the thesis was to provide information for The Finnish Forest Center. This information could be used for guidance for the private forest owners and municipalities. Research was sent to 849 administratiors and 17 % of them responded.

Administratiors knowledge of the common-pool forests was not very good. They tought that many common-pool forests features in Finland were important but they did not consider that common-pool forests could provide them. Only half of the respondents tought that common-pool forests are functional way to own forest. In this thesis can be noticed that administrationer’s personal experiences and opinions are the main things that affects their attitudes towards common-pool forests. After all many municipalities are interested in information occasion.

Administratiors of the municipalities need more information about common-pool forests and their influence to municipalities’ forestry. Understanding common-pool forests as whole may increase the attraction towards municipality based common-pool forest. Municipalities which were most intrested in to join their forests to common-pool forest, should be starting point for survey to find out if private forests owners are willing to join their forests to common-pool forest also. The information occason of The Finish Forest Center can be arranged between municpalities which were most interested in common-pool forests.