Kunnonvalvontamenetelmän valinta Kemira Chemicals Joutsenon uudelle kloraattitehtaalle
Viinikainen, Tero (2017)
Viinikainen, Tero
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017071814170
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017071814170
Tiivistelmä
Tavoitteena oli löytää sopiva menetelmä Kemira Chemicals Joutsenon uuden kloraattitehtaan pyörivien laitteiden kunnonvalvontaan. Pyöriviä laitteita ovat suorakäyttöpumput ja -puhaltimet. Nykyinen Joutsenon tehtaiden kunnonvalvonta perustuu määrätyin aikavälein suoritettujen tarkastuskierrosten aistihavaintoihin ja määräaikaisiin huoltoihin. Nämä menetelmät eivät ole rittäviä nykyaikaisessa tehdasympäristössä.
Tutkimus rajattiin uuteen kloraattitehtaaseen. Tämä on selkeä erillinen alue, joka on suunniteltu aikaisemmista tehtaista poiketen ilman kahdennettuja prosessilaitteita. Uuden tehtaan kunnossapidon hallinta edellyttää erilaista lähestymistapaa.
Tutkimusmenetelmä oli toimintatutkimus. Aineiston hankintamenetelmä oli haastattelu, joka toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin 11 kunnonvalvonnan ja värähtelymittausten asiantuntijoille. Haastatteluiden avulla haettiin vahvista ja uusia näkemyksiä teoriaosassa esitetyille asioille.
Työn lopputuloksena esitettiin värähtelymittauksiin perustuvaa kunnonvalvontamenetelmää. Tämän avulla pystytään luotettavasti valvomaan uuden tehtaan pyöriviä laitteita. Kunnonvalvonnassa tullaan hyödyntämään sekä uutta värähtelymittausteknologiaa että vanhoja käytössä olevia aistinvaraisia menetelmiä. Ajatuksena on siirtää painopistettä ehkäisevän kunnossapidon suuntaan. Tällä hetkellä Joutsenon tehtaiden kunnonvalvonta on hoidettu oman käyttökunnossapidon toimesta. Työssä esitettiin, että aluksi mittaava kunnonvalvonta ja tulosten analysointi hoidetaan palvelutoimittajan toimesta. Kun ulkopuolinen toimittaja on laittanut järjestelmän toimintakuntoon ja on löytynyt sopiva oma resurssi, siirrytään omatoimiseen kunnonvalvontaan.
Tutkimus rajattiin uuteen kloraattitehtaaseen. Tämä on selkeä erillinen alue, joka on suunniteltu aikaisemmista tehtaista poiketen ilman kahdennettuja prosessilaitteita. Uuden tehtaan kunnossapidon hallinta edellyttää erilaista lähestymistapaa.
Tutkimusmenetelmä oli toimintatutkimus. Aineiston hankintamenetelmä oli haastattelu, joka toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin 11 kunnonvalvonnan ja värähtelymittausten asiantuntijoille. Haastatteluiden avulla haettiin vahvista ja uusia näkemyksiä teoriaosassa esitetyille asioille.
Työn lopputuloksena esitettiin värähtelymittauksiin perustuvaa kunnonvalvontamenetelmää. Tämän avulla pystytään luotettavasti valvomaan uuden tehtaan pyöriviä laitteita. Kunnonvalvonnassa tullaan hyödyntämään sekä uutta värähtelymittausteknologiaa että vanhoja käytössä olevia aistinvaraisia menetelmiä. Ajatuksena on siirtää painopistettä ehkäisevän kunnossapidon suuntaan. Tällä hetkellä Joutsenon tehtaiden kunnonvalvonta on hoidettu oman käyttökunnossapidon toimesta. Työssä esitettiin, että aluksi mittaava kunnonvalvonta ja tulosten analysointi hoidetaan palvelutoimittajan toimesta. Kun ulkopuolinen toimittaja on laittanut järjestelmän toimintakuntoon ja on löytynyt sopiva oma resurssi, siirrytään omatoimiseen kunnonvalvontaan.