En meningsfull vardag för äldre : betydelsen av dagcenterverksamhet

Abstract

Syftet med examensarbetet är att genom en kvalitativ studie med intervjuer beskriva äldre personers upplevelser av en meningsfull vardag och betydelsen av att delta i dagcenterverksamhet. 21 informanter deltog i intervjuerna. Frågeställningarna var: Vilken betydelse har dagcenterverksamheten för äldre? På vilket sätt förebygger dagcenterverksamheten social isolering? Vad är det som bidrar till en meningsfull vardag? Studien är en kvalitativ intervjustudie där intervjuer har använts för att samla in data. Som teoretisk utgångspunkt valdes Antonovskys (1987) Känsla av sammanhang, KASAM. Teorin fokuserar på begreppet salutogenes som betyder ” hälsans ursprung”. De centrala begreppen i den salutogena modellen är en känsla av sammanhang som innehåller tre delar: begriplighet, hanterbarhet och meningsfullhet. I analyserandet av data från intervjuerna användes kvalitativ innehållsanalys. I reflektionen jämfördes resultatet med tidigare forskning inom ämnen som berör äldre, meningsfullhet, aktivitet och sociala nätverk. I resultatet framkom det att dagcenter fyller sin funktion som en träffpunkt för äldre hemmaboende. Ett stöd för att kunna upprätthålla relationer livet ut och som gav möjligheten att kunna delta i meningsfulla gruppaktiviteter som hade en god inverkan på funktionsförmågan hos deltagarna. Slutsatsen var att det finns goda möjligheter att utveckla och anpassa dagcenter till kommande generationer genom till exempel yoga eller liknande aktiviteter som stärker hälsan hos äldre människor.

The aim of this thesis is through a qualitative interview study describe elderly people’s perception of a meaningful daily life and the importance of participating in day care. 21 people were interviewed for the study. The research questions that were used were: What importance does day care activities have for elderly people? In what way does day care activities prevent social isolation? What factors contribute to a meaningful daily life? The study is a qualitative interview study in which interviews have been used to gather data. The theoretical basis for the study is Antonovsky’s (1987) Sense of coherence, SOC. The theory focuses on the term salutogenes which means “origin of health”. The central terms in the salutogene model is a sense of coherence which includes three parts: comprehensibility, manageability and meaningfulness. Qualitative content analysis was used to analyse the interview data. In the reflections the results of the study was compared to previous research about elders, meaningfulness, activities and social networks. The results showed that day care activities does fulfill it’s function as a gathering spot for elders living at home. It provides support for maintaining relations throughout life and provides the possibility of participating in meaningful group activities that has a positive impact on the functionality of the participants. The conclusion was that there is opportunity to develop and adapt day care activities for coming generations through for example yoga or similar activities which strengthens the health of elderly people.

Tutkimuksen tavoite on selvittää laadullisella haastattelu menetelmällä, miten mielekkäänä ikäihmiset kokevat arkipäivänsä ja mitä merkitsee osallistuminen päiväkeskuksen toimintaan. Haastatteluun osallistui 21 henkilöä. Haastattelussa esitettiin seuraavat kysymykset: Mikä merkitys päiväkeskuksella on ikäihmisille? Millä tavalla päiväkeskus ehkäisee sosiaalista eristäytymistä? Mikä tekee arkipäivästä mielekkään? Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus, jossa haastattelemalla kerättiin tietoa. Teoreettiseksi lähtökohdaksi valittiin Antonovskys (1987) teoria, jossa keskeistä on koherenssitunne eli valmius kohdata erilaisia elämän tapahtumia Koherenssitunne liittyy positiivisen terveyden ideaan eli terveyslähtöisyyteen. Terveyslähtöisyys koostuu kolmesta osasta: ymmärrettävyys, hallittavuus ja mielekkyys. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin laadullista sisällön analyysia. Tutkimuksen tuloksia vertailtiin aikaisempiin tutkimuksiin, joissa tutkittiin ikäihmisten elämän mielekkyyttä ja aktiivisuutta sekä sosiaalista verkostoa. Tuloksista selviää, että päiväkeskus täyttää paikkansa tapaamispaikkana ikäihmisille, jotka asuvat kotona. Tukee ja ylläpitää suhteita muihin ihmisiin ja antoi mahdollisuuden osallistua mielekkäällä tavalla ryhmätoimintaan jolla on positiivinen vaikutus osallistujien toimintakykyyn. Loppupäätelmänä voi todeta, että on olemassa hyvät mahdollisuudet kehittää ja mukauttaa päiväkeskusta tuleville sukupolville, esimerkiksi jooga tai muu vastaavaa toiminta, voivat tulevaisuudessa edistää ikäihmisten terveyttä