Ravitsemuspassi ammatin opettamisen työkaluna

Abstract

Työn tavoitteena oli tutkia hotelli-, ravintola-, ja cateringalan perustutkinnossa opiskelevien nuorten ravitsemusosaamisen tasoa Ravitsemuspassitestin avulla. Tutkimus tehtiin hotelli-, ravintola- ja cateringalan ensimmäisen vuoden opiskelijoille ravitsemusopintojen alussa ja lopussa. Samalla tutkittiin Ravitsemuspassin soveltuvuutta nuorten ravitsemusosaamisen opettamiseen. Tietoperustassa käsiteltiin nykykuluttajien odotuksia ruokapalveluilta, suomalaista ruokakulttuuria ja ruokapalveluja kansanterveyden kannalta. Ravitsemusosaamista tarkasteltiin ammatillisen perustutkinnon tavoitteiden näkökulmasta sekä ruokapalveluissa tarvittavan ammattitaidon kokonaisuuden osana. Ravitsemuslaadun toteutumista kuvattiin Bronfenbrennerin systeemiteorian avulla. Työn tuloksena koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan laadittiin esimerkkejä ravitsemusopetuksen integroimisesta muuhun ammatinopetukseen erilaisissa oppimisympäristöissä. Ravitsemusosaaminen ja osaamisen johtaminen kaipaavat lisäpanostusta, jotta ravitsemuslaatu voisi toteutua. Ammatillisessa perus-ja lisäkoulutuksessa asiaan pitää kiinnittää huomiota esimerkiksi integroimalla ravitsemus muun ammatinoppimisen osaksi. Työpaikoilla ravitsemuslaadun toteutuminen tulisi nostaa keskiöön. Tavoitteena on herkullinen, terveellinen ruoka, joka tarjoillaan miellyttävässä ympäristössä, ystävällisen ja ammatti-taitoisen henkilökunnan toimesta. Ravitsemuspassi eri tasoineen soveltuu hyvin työkaluksi tähän tavoitteeseen pääsemiseksi.

The aim was to find out the level of nutrition knowledge of vocational school students in the hospitability industry utilizing the Ravitsemuspassi online test. The target group, the first-year students of the hospitability industry, were tested at the beginning and in the end of their nutrition studies. At the same time, the applicability of the Ravitsemuspassi online material and test to teach nutrition knowledge to students of secondary education was studied. In the theory part, consumer behavior, Finnish food culture, and food services from the public health point of view were examined. Nutrition knowledge was studied from the viewpoint of vocational basic degree, and as part of professional competence required in food services. The realization of nutrition quality was described by the Bronfenbrenner system theory. As the results of the students’ nutritional knowledge proved to be modest, suggestions were made to the vocational school curriculum regarding how nutrition knowledge could be integrated in other vocational teaching. Nutrition knowledge and management of knowledge need more resources and effort to secure good nutritional quality. In all levels of vocational education this must be taken into account, for instance by integrating nutrition into other fields of vocational skills and knowledge. At workplaces, good nutritional quality should be in focus. The objective is delicious and healthy food, served in a pleas-ant environment by a friendly and qualified personnel. Ravitsemuspassi with its material and tests is a very good tool to be applied to achieve this goal.