Kestovaippojen imumateriaalien puhdistuvuus eri pesuaineilla ja eri pesulämpötiloissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kolmen eri kestovaippakäyttöön tarkoitetun imumateriaalin puhdistuvuutta eri pesuaineilla ja pesulämpötiloissa. Tavoitteena oli saada selville, kuinka hyvin materiaalit puhdistuvat pesuissa altistettaessa ne ulostebakteereille. Puhdistuvuuden tutkimisen koestaminen suoritettiin 8.1. – 15.2.2010, joten se vastasi runsaan kuukauden todellista vaippakäyttöä. Simuloimalla vaippakäyttöä laboratorio-olosuhteissa pystyttiin vakioimaan kaikki muuttuvat tekijät.

Materiaaleista valmistettiin yhteensä 18 kolmikerroksista koepalaa. Koepaloja altistettiin ulosteelle kahdeksan kertaa. Jokaista materiaalia pestiin kahdessa eri lämpötilassa (40 °C ja 60 °C) kahdeksan pesua. Lopuksi molemmissa lämpötiloissa pestyille koepaloille suoritettiin 90 celsiusasteen pesut. Altistusten ja pesujen välillä ulosteelle altistettuja koepaloja säilytettiin noin kolmen vuorokauden ajan normaaleissa huoneolosuhteissa säilytysastiassa. Vertailun vuoksi materiaaleista valmistettuja koepaloja pestiin kolmella eri pesuaineella. Bakteerikartoitukset otettiin koepaloista joka neljännen ja kahdeksannen sekä 90 celsiusasteen pesun jälkeen.

Bakteerikartoitusten tulosten tarkastelun jälkeen voitiin todeta, että kaikki materiaalit puhdistuivat hyvin vasta 90 celsiusasteen pesujen jälkeen. Puhdistuvuus oli jokaisella materiaalilla 60 celsiusasteen pesuissa jonkin verran parempi kuin 40 celsiusasteen pesuissa sekä neljänsien että kahdeksansien pesujen jälkeen. Pesuaineiden välillä ei ollut huomattavia eroja puhdistavuudessa. Minimoimalla ulosteen määrä pesua odottavissa kestovaipoissa voitaisiin mahdollisesti parantaa puhdistuvuutta myös alemmissa pesulämpötiloissa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia puhdistuvuutta myös aidosti vaippakäytössä olevista kestovaipoista.

Opinnäytetyössä lisätesteinä testattiin sekä kestovaippojen kosteussuojamateriaalin laminoinnin kiinnipysyvyyttä pesuissa että kuivaliinamateriaalin mahdollista tukkeutumista käytettäessä pesun yhteydessä huuhteluainetta. Laminoinnin kiinnipysyvyyden testissä testivaippoja pestiin sekä nestemäisellä että jauhemaisella pesuaineella. Kaikissa vaipoissa laminointi säilyi lähes muuttumattomana pesuissa. Kuivaliinamateriaali ei juuri tukkeutunut pesuissa. Pidempiaikaisten vaikutusten esille saattamiseksi molempia testejä täytyisi kuitenkin jatkaa.

The purpose of this thesis was to examine how three different insert materials of cloth diapers can be cleansed with different washing detergents and in different washing temperatures. The main goal was to find out how well the materials are being cleansed in washes after being exposured to feces bacteria. The research was carried through from 8th January to 15th February 2010. That period of time accounts to approximately one month of real cloth diaper use. All the variable factors could be standardized by simulating the diaper use in laboratory conditions.

18 three-ply specimens were made of the examinee materials. The specimens were exposured to feces eight times. All of the materials were washed in two different temperatures (40 °C and 60 °C) eight times. Finally the specimens washed in both temperatures were washed in 90 °C. Between the exposures and washes the specimens were stored in a container for about three days in normal room conditions. To achieve comparison the specimens were washed with three different washing detergents. The bacteria samples were taken from the specimens after every 4th and 8th wash and finally after 90 °C wash.

After analysing the results of the bacteria samples one could notice that all the materials became clean only after 90 °C washes. The materials washed in 60 °C were a bit cleaner than the materials washed in 40 °C after both 4th and 8th washes. There were no significant differences in cleansing between the washing detergents. By minimizing the amount of feces in cloth diapers waiting for the proper wash, the ability of becoming cleansed might be better in lower temperatures too. In future it would be interesting to study how well the cloth diapers in real use are being cleansed in washes.

In this thesis the adherence of the lamination of the moisture protection material and the blocking of the dry-to-skin material when used fabric softener were tested too. In the adherence of the lamination test, the test diapers were washed with liquid and powder washing detergents. In all diapers the lamination remained almost invariable. The dry-to-skin material didn’t really block in washes. To obtain long-term impacts both of the tests should be continued.