Kellutuskuvioita Espoon kaupunginkirjastossa : ­valmistelu, käyttöönotto ja ensisukellus kelluvaan kokoelmatyöhön

Abstract

Espoon kaupunginkirjastossa siirryttiin kelluvaan kokoelmaan tammikuussa 2016. Yksinkertaisimmillaan kellutus tarkoittaa kirjaston niteen jäämistä siihen toimipisteeseen, mihin se kulloinkin palautuu, mutta kellutus on luonnollisesti myös paljon enemmän. Kelluvan kokoelman käyttöönottoa edelsi valmistelu ja kellutuksen alettua sen sujumista sekä onnistumista seurattiin systemaattisesti ja edesautettiin yhteistoiminnallisin menetelmin. Tutkimusjakso koskee ajanjaksoa toukokuusta 2015 vuoden 2016 loppuun.

Opinnäytetyö on toimintatutkimus. Tutkimuskysymys kohdistuu pitkälti muutosprosessiin ja prosessin aikana kirkastunut näkökulma on vahvasti kokoelmatyössä. Kellutus läpäisee kokoelmatyön kaikki vaiheet. Se pakottaa laajentamaan ja jopa muuttamaan näkökulmaa, josta yhteistä kirjastokokoelmaa hallitaan, kehitetään ja hoidetaan. Kellutuksen myötä osa aikaisemmin Espoon kussakin kirjastossa paikallisesti hoidetuista kokoelmatyön osa-alueista on keskitetty. Samoin käytännöt aineiston merkitsemisessä tai järjestämisessä on yhtenäistetty. Yhteistyön ja yhteisten työtapojen kehittämisen pohjaksi perustettiin kirjastojen henkilökunnasta koostuvat syndikaatit.

Kellutuksen teoriaa peilataan ensivaiheen kokemuksiin Espoossa. Tasapainotus on kellutuksen mukanaan tuoma uusi työvaihe ja sen tiimoilta toteutettiin henkilökuntakysely loppuvuodesta 2016. Muut keskeisimmät käytetyt tutkimusaineistot koostuvat kellutusprojektiin liittyvistä asiakirjoista, prosessin aikana laadituista työohjeista ja dokumentoidusta havainnoinnista.

Ylipäätään kellutus vakiintui Espoossa suuremmitta ongelmitta ja sillä on ollut positiivista vaikutusta esimerkiksi lähikirjastojen kokoelmien vaihtuvuuteen ja monipuolistumiseen. Tilastojen tasolla kellutuksen suoria seurauksia on vaikeaa erottaa muusta kehityksestä ja muuttujista. Tässä opinnäytetyössä ei esitetä yksityiskohtaisia tai systemaattisia tilastolukuja, vaan niitä on poimittu esimerkinomaisesti. Tutkimuksessa ei myöskään ole selvitetty Espoon kaupunginkirjaston henkilökunnan kokemuksia, näkemyksiä tai tunteita kellutukseen tai työn muuttumiseen liittyen.

Espoo City Library started to float its collection in January 2016. Basically floating means a library item staying in the current location where it is checked in. Naturally it is much more. There was careful planning and preparation before implementing the floating collection. Co-operative methods were used during the process. The research period in Espoo City Library covers time between 2015/05-2016/12.

This master’s thesis is an action research and the research question is tied to the process of change. The perspective is in the everyday processes of maintaining a library collection. Floating affects the whole picture of managing, developing and working with a library collection. Many areas of collection work have been centralized in Espoo. The labelling of the items and organizing of the materials in the branches have also been unified. Syndicates that consist of library staff have been established to promote co-operation and the sharing of good practices.

The theory of floating collections is discussed based on the first experiences in Espoo. Balancing is a new task and a staff -survey about it was launched at the end of the first year of the floating. Other main research materials are the documentation of the Floating Project and staff -guides that were written during the process. Careful perception was done during the whole research period.

There have not been any major problems with the floating in Espoo. Especially in the smaller branches, it has made a positive effect in the diversity and variety of the collections. It is complicated to distinguish the impact of pure floating from the other variables in statistics, though. Some numbers are shown as examples, however. This thesis does not cover the experiences, opinions or feelings of Espoo City Library staff about floating or the general change in their work.