PAREMPI JOS ON JOTAKIN, MITÄ TEHDÄ : Kalajoella kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden kokemuksia toiminnasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Kalajoella kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden kokemuksia toiminnasta ja tuoda esiin mahdollisia kehittämisajatuksia ja toiveita palveluun liittyen. Mielenkiinto aiheeseen ja idea työn toteuttamiseen nousivat opintoihin liittyvän työharjoittelun perusteella, sekä vahvistuivat opintojen välillä toteutuneen määräaikaisen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan työsuhteen aikana. Lupa tutkimukseen on saatu Kalajoen kaupungin sosiaalipalveluilta.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Työn teoriaosuudessa käsitellään työtä ja työn merkitystä, sekä osallisuuden muotoja ja ilmentymistä. Lisäksi esitellään kuntouttava työtoiminta yleisesti palveluna, sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä. Tutkimuksen aineisto on saatu haastattelemalla kuutta Kalajoella kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, kysymyspohjaisen teemahaastattelun muodossa. Litteroidut haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä teemoittain. Näin saatuja tuloksi peilattiin työn teoriaosaan sekä aiheesta tehtyihin aikaisempiin tutkimuksiin.

Tutkimustuloksien perusteella Kalajoella on onnistuttu järjestämään kuntouttava työtoiminta siten, että siihen osallistujat kokevat toiminnan pääosin mielekkäänä, merkityksellisenä ja hyödyllisenä. Vaikka pääasiassa kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisella ei koettu olevan suoraan työllistymistä edistävää vaikutusta, toimintaan osallistumisen myötä sosiaalisen osallisuuden kokemus on useimmilla vahvistunut. Osallistumisen koettiin vaikuttavan suotuisasti myös arkielämän rytmiin. Sosiaaliohjaus, lähiohjaus, sekä muut ohjauspalvelut näyttäytyivät tutkimustulosten perusteella toimivan hyvin ja niihin oltiin varsin tyytyväisiä. Merkityksellisenä nähtiin asiakkaan todellinen kohtaaminen ja aika keskustelulle.

Kehittämistarpeena esille nousi yksilöllisten tavoitteiden asettaminen kuntouttavan työtoiminnan jaksolle, sekä tavoitteiden toteutumisen arviointi ja niiden tarkistaminen tarpeen mukaan. Myös tietoisuutta kuntouttavasta työtoiminnasta paikallisella tasolla, esimerkiksi työnantajille haluttaisiin lisätä. Kuntouttavalle työtoiminnalle työkykyä ylläpitävänä toimintana kaivattiin lisää arvostusta. Samoin yhteinen toiminta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville, tapahtumien tai teemapäivien muodoissa, koettiin tärkeäksi arvostuksen sekä toiminnan yhteisöllisyyden kannalta.

The aim of this thesis was to research those people’s experiences who are taking part in rehabilitative work in Kalajoki and bring forth possible ideas for developing the service. The interest towards this subject and the idea to carry out this thesis was based on the writer’s practical training, and strengthened during the fixed-term employment relationship that the writer had during the studies. The license for the research was admitted by the Social services of Kalajoki city.

This thesis is a qualitative study. The theoretical part of the thesis discusses work in general as well as the meaning of work for people. Moreover, the theoretical part discusses the forms and modes of participation. In addition, rehabilitative work as a social service, the laws affecting the arrangement of the rehabilitative work are introduced. The data of this research was acquired by interviewing six participants in rehabilitative work in Kalajoki. The interviews were carried out as individual interviews using a question based theme interview. The transcribed interviews were analysed theme by theme using the method of material based contents analysis. The results were discussed based on the theory presented as well as the earlier studies on the same topic.

With the help of the results of this research the rehabilitative work has been arranged in Kalajoki so that the participants consider the action as reasonable, meaningful and beneficial. Although mainly the participants did not experience that the rehabilitative work would have a straight effect on their employment, they felt that participating in rehabilitative work has strengthened their feeling of social participation. Based on research results, the case management, guidance and other guidance and counselling services seemed to work well, and the participants were very content for them. The participants felt that it is important that people are genuinely met and there is time for talking.

Setting individually aims for the rehabilitative work period as well as evaluation of achieving the aims and reforming them when needed were seen as points that would need to be developed. Moreover, increasing the awareness of the rehabilitative work, for example among the locally employers was considered important. In addition, the participants felt that people should value more rehabilitative work as action that maintains one’s ability to work. Moreover, they felt that organizing common activity for the participants in rehabilitative work, such as events and theme days, would be important in terms of general valuation and communality of the activity.