Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Miksi vasikka ei kelpaa välitykseen? : Tutkimus Snellmanin Lihanjalostus Oy:lle

Tamminen, Laura (2017)

 
Avaa tiedosto
Tamminen_Laura.pdf (1.113Mt)
Lataukset: 


Tamminen, Laura
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091415091
Tiivistelmä
Suomalainen naudanlihantuotanto perustuu pääosin maitotiloilta tulevien vasikoiden kasvatukseen, joten nautakasvattamot ovat riippuvaisia maitotiloilta tulevista vasikoista. Snellman Lihanjalostus Oy:ssä on huhtikuusta 2016 lähtien kirjattu tietoja maitotilojen välitykseen ilmoittamista vasikoista. Osa vasikoista ei ole täyttänyt välitettävien vasikoiden kriteerejä, jolloin vasikka-auton kuljettaja on hylännyt vasikan ja jättänyt sen tilalle. Snellmanin pyynnöstä aloitettiin tutkimus, jolla haluttiin parantaa ternivasikoiden välityskelpoisuutta ja saada tuottajille tietoa hyvistä käytänteistä vasikoiden alkukasvatukseen liittyen.

Kirjallisen aineiston perusteella vasikat kasvavat hyvin, kun vasikan kasvupotentiaalia ei rajoiteta. Vasikoilla tulee olla puhdas ympäristö mihin syntyä, vedoton ja kuiva karsina sekä reilusti kuiviketta. Vasikoille tulee juottaa reilusti hyvälaatuista ternimaitoa pian syntymän jälkeen sekä antaa riittävän suuri maitomäärä koko juottokauden ajan.

Tutkimus pohjaa haastattelulomakkeeseen sekä haastatteluihin tilakäynneillä, koskien vasikoiden alkukasvatusta maitotiloilla. Tutkimukseen osallistui 30 maitotilaa eri puolilta Suomea. Tulokset kirjattiin Webropol-ohjelmaan. Tuloksia analysoitiin suoraan sekä Webropolista, että SPSS-ohjelman avulla. Tilat jaoteltiin seuraaviin kahteen kategoriaan. Tiloihin, joilla ei ollut lainkaan hylkäyksiä tai hylkäyksiä oli erittäin vähän, sekä tiloihin, joilla oli useita hylkäyksiä.

Tutkimustulosten mukaan yhtäläisyyksiä kirjallisuuden suosituksiin löytyi. Tutkimuksessa mukana olleiden tilojen pienestä lukumärästä johtuen suositan jatkotutkimuksia aiheesta. Erityisesti ottaisin tarkasteluun kaksi suurinta hylkäysten syytä, alipainon ja ripulin, sekä niiden hoitokäytänteet.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste