Tuliko onni puun takaa? Yhteistoiminnallisesti työhyvinvointia ja tuottavuutta kehittämässä metsä- ja sote-alalla
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-042-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-042-7
Tiivistelmä
Tämä julkaisu on Onni tulee puun takaa - hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR- hankkeen (2015 - 2017) loppuraportti. Loppujulkaisussa pyrimme vastaamaan kysymykseen ”Tuliko Onni puun takaa?” Lisääntyikö työhyvinvointi ja tuottavuus hankkeeseen mukaan tulleissa yrityksissä? Onko Onni tulee puun takaa –hankkeen tapa kehittää työhyvinvointia ja tuottavuutta hyvä? Mitä siitä voisi oppia ja hyödyntää? Mitä yhteistä ja millaisia eroja löytyi mies- ja naisvaltaisen alalta?
Tässä julkaisussa kuvataan hankkeessa toteutettu yrityskohtainen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosessi. Melko seikkaperäisen kuvauksemme tavoitteena on, että prosessin malli on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Näkemyksemme on, että vastaavan prosessin voi toteuttaa missä tahansa organisaatiossa tai organisaation yksikössä sellaisenaan taikka lyhennettynä. Kehittämisprosessi perustuu työyhteisön yhteisölliseen ja ratkaisukeskeiseen vuoropuheluun ja toimintaan, jonka tavoitteena on löytää käytännössä helposti toteutettavia ja toimivia ratkaisuja valittuihin kehittämiskohteisiin. Oleellista on henkilöstön kuuleminen ja aito osallistaminen.
Edelleen kerromme, millaisia voimavaratekijöitä ja kehittämisen kohteita hankkeessa mukana olleissa metsä- ja sote-alan pk-yrityksissä nousi esiin. Mies- ja naisvaltaisella alalla tuli esiin joitakin eroja, mutta ennenkaikkea yhtäläisyyksiä. Jaamme myös näissä yrityksissä ideoituja ratkaisuja kehittämisen kohteisiin sekä hankkeessa kehitetyn kehittämistyökalun vapaaseen käyttöön. Lopuksi arvioimme prosessia ja jaamme kokemuksia.
Tässä julkaisussa kuvataan hankkeessa toteutettu yrityskohtainen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämisprosessi. Melko seikkaperäisen kuvauksemme tavoitteena on, että prosessin malli on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Näkemyksemme on, että vastaavan prosessin voi toteuttaa missä tahansa organisaatiossa tai organisaation yksikössä sellaisenaan taikka lyhennettynä. Kehittämisprosessi perustuu työyhteisön yhteisölliseen ja ratkaisukeskeiseen vuoropuheluun ja toimintaan, jonka tavoitteena on löytää käytännössä helposti toteutettavia ja toimivia ratkaisuja valittuihin kehittämiskohteisiin. Oleellista on henkilöstön kuuleminen ja aito osallistaminen.
Edelleen kerromme, millaisia voimavaratekijöitä ja kehittämisen kohteita hankkeessa mukana olleissa metsä- ja sote-alan pk-yrityksissä nousi esiin. Mies- ja naisvaltaisella alalla tuli esiin joitakin eroja, mutta ennenkaikkea yhtäläisyyksiä. Jaamme myös näissä yrityksissä ideoituja ratkaisuja kehittämisen kohteisiin sekä hankkeessa kehitetyn kehittämistyökalun vapaaseen käyttöön. Lopuksi arvioimme prosessia ja jaamme kokemuksia.