Ohjaamo-toimintamallin käyttäjälähtöinen kehittäminen Imatran Ohjaamossa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli nuorten ja ammattilaisten käyttäjätiedon esille tuominen ja hyödyntäminen Ohjaamo-toimintamallin kehittämisessä ja juurruttamisessa osaksi nuorten matalan kynnyksen peruspalveluja. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa lähestymistapana käytettiin Living lab -mallia. Kehittämistehtävinä oli kuvata Ohjaamo nuorten kokemuksia, tarpeita ja ideoita Ohjaamo-toiminnasta, kuvata Ohjaamon monialaisten ammattilaisten kokemuksia, toimivia käytänteitä ja kehittämisideoita Ohjaamo-toiminnasta sekä koota käyttäjien kokemustiedon pohjalta yhteenveto Ohjaamo-toimintamallin kehittämiseksi ja juurruttamiseksi Imatralla.

Aineisto kerättiin Ohjaamoa käyttäviltä nuorilta ja siellä työskenteleviltä ammattilaisilta. Nuorista koottiin viiden henkilön Ohjaamo-raati, jolta aineisto kerättiin Mind map- ja aivoriihi-työskentelyllä. Ammattilaisten kanssa toteutettiin Kuusi hattua -ryhmätyöskentelymenetelmä, johon osallistui kuusi Ohjaamossa työskentelevää ammattilaista. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tuloksena saatiin viisi pääluokkaa, jotka olivat Ohjaamo tietous, Ohjaamo kokemus, nuorten monialaisen tuen tarve ja hyödyt, Ohjaamon monialaisen työskentelyn hyödyt ja haasteet sekä kehittäminen. Ammattilaisilta kerättiin aineistoa Ohjaamo-toiminnan juurruttamiseen liittyen.

Kehittämistyön tulokset osoittivat, että nuoren saama yksilöllinen tuki matalalla kynnyksellä oli merkittävä niin nuorelle kuin ammattilaiselle. Ohjaamon monialaiseen palveluun tulemien oli nuorelle helpompaa, koska sitä ei leimannut byrokraattisuus. Monialainen yhteistyö koettiin tulevaisuuden työtapana, jossa osaamisen ja tiedon jakaminen sekä nuoren kohtaaminen matalalla kynnyksellä oli hyödyllistä. Haasteina nähtiin Ohjaamon leimautuminen tietyn asiakaskunnan paikaksi, Ohjaamon sitovuus ja oman organisaation tuki. Ohjaamo-toimintaa tulisi kehittää laajentamalla monialaisia palveluja, huomioimalla nuorten aikuisten tarpeet ja tehostamalla markkinointia. Tulosten perusteella toiminnan juurruttaminen edellyttää kehittämisen ohella johtamisen tukea, sitoutumista ja selkeyttä vastuutahosta. Nuorten osallisuus ja kuuleminen tulee huomioida nuorten palvelujen kehittämisessä.

The aim of this study was to examine the user experiences of the young and the professionals to develop and entrench the one-stop guidance center model into basic municipal services for young people in the city of Imatra. This study was a developmental research in which the Living Lab model was used. The development tasks were to describe the experiences, needs and ideas of the young who visit the one-stop guidance center, describe the professionals’ experiences, best practices and development ideas as well as to collect user experiences in order to draw up a summary for the development and entrenching of the one-stop guidance center model in Imatra.

The material was collected from the young people and professionals in Ohjaamo Imatra. There was a group of five young people from whom the material was collected with the mind map and brainstorming methods. Six hats, a group working method was used with six professionals working in Ohjaamo. In the material-based content analysis five main categories emerged: Ohjaamo knowledge, Ohjaamo experience, need and benefits of multidisciplinary support for young people, benefits and challenges of the multidisciplinary work and development. Material regarding the entrenching of Ohjaamo Imatra was collected from the professionals.

The results of the study show that the low threshold service and the individual support the young people received was significant to both the young and the professionals. It was easier for the young to visit Ohjaamo because there was little bureaucracy. The professionals felt that multidisciplinary cooperation was a work method of the future. They learned about other professional areas and could interact with a young person with a low threshold. The challenge was labelling Ohjaamo as a place for a particular client base, the binding nature of Ohjaamo and justification for the multidisciplinary work in one’s own organization. Ohjaamo should be developed by expanding the range of multidisciplinary services, paying attention to the needs of the young adults and improving marketing. Based on the findings the development and entrenching of Ohjaamo requires management support, commitment and clarity of the responsible party. Participation and listening to the young should be taken into account in the development of young people's services.