Liikuntakysely Lappeenrannan aikuisväestölle
Ruotsalainen, Petri (2009)
Ruotsalainen, Petri
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057826
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin lappeenrantalaisen aikuisväestön liikunnan harrastamisen aktii-visuutta sekä mielipiteitä ja toiveita Lappeenrannan kaupungin liikuntapalveluiden ja liikunta-paikkojen suhteen. Selvityksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää Lappeenrannan liikuntapoliitti-sen ohjelman 2010-2020 ja terveyttä edistävän toimenpideohjelman sekä nuoriso- ja liikunta-lautakunnan liikuntarakentamissuunnitelman valmisteluissa. Tutkimus toteutettiin maalis - huhtikuussa 2009 kyselylomakkeella. Se lähetettiin postitse satunnaisesti valituille 501:lle (18-85-v.) lappeenrantalaiselle. Vastausprosentiksi muodostui 29 %.
Tutkimukseen vastanneiden liikuntaharrastamistiheys oli 3,9 +2,5 kertaa viikossa. Vastanneista 69 % harrasti liikuntaa kolmesti viikossa tai useammin. Liikuntasuorituksen kesto oli vähintään 30 minuuttia kerralla. Vastaajista 1 % ilmoitti, että ei harrasta liikuntaa lainkaan. Harraste-tuimmat liikuntalajit olivat kävely, pyöräily, uinti, hiihto ja sauvakävely. Kolme eniten liikunnan harrastamista rajoittavaa tekijää olivat laiskuus, ajan puute ja työstä johtuva väsymys.
Lappeenrantalaiset olivat tyytyväisiä kaupungin nykyisiin liikuntapalvelumaksuihin sekä liikun-tatiloihin. Liikuntapalveluita toivottiin lisää eniten vammaisille ja muille erityisryhmille, joiden tuottajatahoksi toivottiin eniten vammaisjärjestöjä. Liikuntapalveluja toivottiin lapsille ja nuo-rille lisää koulutoimen järjestämänä, työnantajien toimesta työikäisille sekä eläkejärjestöjen toi-mesta senioreille. Kaupungin liikuntatoimelta odotettiin lisää liikuntapalveluja kaikille kohde-ryhmille.
Vastaajat eivät pitäneet tarpeellisina julkisuudessa esillä olevia liikunnan rakentamishankkeita, paitsi Myllysaaren perhepuistohanketta ja urheilutalon laajennusta. Liikuntarakentamiseen käytettävä raha tulisi käyttää ensisijaisesti perus- ja lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen.
Tutkimus osoitti, että lappeenrantalaiset ovat aktiivisempia liikuntaseurojen vapaaehtoistoimi-joita kuin suomalainen aikuisväestö keskimäärin. Miehet osoittautuivat naisia aktiivisemmiksi liikunnan harrastajiksi. Lappeenrantalaiset miehet olivat aktiivisempia liikunnan harrastajia kuin suomalaiset miehet yleensä.
Tutkimuksesta saaduista tuloksista voidaan päätellä, että aikuisväestön eniten käyttämä liikun-tapaikka oli kevyen liikenteen väylät. Lappeenrantalaisen aikuisväestön liikunnan harrastami-nen on lisääntynyt selkeästi 1990-luvun harrastamiseen nähden. Lappeenrannassa vuonna 1995 aloitettu KKI -hanke ”Lappeenranta Paras Liikkua” näyttääkin onnistuneen tavoitteessaan.
Tutkimukseen vastanneiden liikuntaharrastamistiheys oli 3,9 +2,5 kertaa viikossa. Vastanneista 69 % harrasti liikuntaa kolmesti viikossa tai useammin. Liikuntasuorituksen kesto oli vähintään 30 minuuttia kerralla. Vastaajista 1 % ilmoitti, että ei harrasta liikuntaa lainkaan. Harraste-tuimmat liikuntalajit olivat kävely, pyöräily, uinti, hiihto ja sauvakävely. Kolme eniten liikunnan harrastamista rajoittavaa tekijää olivat laiskuus, ajan puute ja työstä johtuva väsymys.
Lappeenrantalaiset olivat tyytyväisiä kaupungin nykyisiin liikuntapalvelumaksuihin sekä liikun-tatiloihin. Liikuntapalveluita toivottiin lisää eniten vammaisille ja muille erityisryhmille, joiden tuottajatahoksi toivottiin eniten vammaisjärjestöjä. Liikuntapalveluja toivottiin lapsille ja nuo-rille lisää koulutoimen järjestämänä, työnantajien toimesta työikäisille sekä eläkejärjestöjen toi-mesta senioreille. Kaupungin liikuntatoimelta odotettiin lisää liikuntapalveluja kaikille kohde-ryhmille.
Vastaajat eivät pitäneet tarpeellisina julkisuudessa esillä olevia liikunnan rakentamishankkeita, paitsi Myllysaaren perhepuistohanketta ja urheilutalon laajennusta. Liikuntarakentamiseen käytettävä raha tulisi käyttää ensisijaisesti perus- ja lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen.
Tutkimus osoitti, että lappeenrantalaiset ovat aktiivisempia liikuntaseurojen vapaaehtoistoimi-joita kuin suomalainen aikuisväestö keskimäärin. Miehet osoittautuivat naisia aktiivisemmiksi liikunnan harrastajiksi. Lappeenrantalaiset miehet olivat aktiivisempia liikunnan harrastajia kuin suomalaiset miehet yleensä.
Tutkimuksesta saaduista tuloksista voidaan päätellä, että aikuisväestön eniten käyttämä liikun-tapaikka oli kevyen liikenteen väylät. Lappeenrantalaisen aikuisväestön liikunnan harrastami-nen on lisääntynyt selkeästi 1990-luvun harrastamiseen nähden. Lappeenrannassa vuonna 1995 aloitettu KKI -hanke ”Lappeenranta Paras Liikkua” näyttääkin onnistuneen tavoitteessaan.