Unga flykingars upplevelse av kollektivt boende : En kvalitativ studie

Abstract

Syftet med denna studie är att klarlägga unga flyktingars upplevelser av det kollektiva boendet som social livsmiljö och som boendeform. Forskningsfrågorna behandlar hur de unga flyktingarna upplever den sociala livsmiljön på det kollektiva boendet och vilka för- och nackdelar den kollektiva boendeformen har. Studien utfördes för att ta reda på mer om dessa upplevelser. Denna studie har beställts av Borgå stad och genomfördes med hjälp av en kvalitativ semistrukturerad fokusgruppintervju. Fokusgruppen som intervjuades bestod av fyra unga flyktingar från fyra olika kollektiva boenden i Borgå. Begränsningarna i denna studie var informanternas finska kunskaper, tolkningen under intervjutillfället och att ungdomarna blev endast fyra till antalet. Intervjuresultaten kan användas för att stöda socialt arbete med unga flyktingar. Även specifikt för planeringen och genomförandet av arbete med kollektivt boende för unga flyktingar i Borgå stad. Resultaten jämfördes med och kopplas till teori och tidigare forskning. Som resultat framkom att informanterna upplever den sociala livsmiljön på de kollektiva boendena som positiv, trygg och fungerande. Nära relationer där individerna stöds har skapats, trygghet upplevs och stöd är tillgängligt. Kollektiva boendeformen anses av ungdomarna vara en passande form för dem och skulle väljas om valmöjligheten skulle finnas. Främsta fördelen med kollektiva boendeformen är att inte bo ensam. Vardagen på boendena fungerar också bra. Ungdomarnas upplevelser stämde överens med faktagrunden. Sammanfattningsvis kan konstateras att den kollektiva boende situationen för unga flyktingar i Borgå upplevs som positiv och fungerande. Resultaten visar att arbetet i Borgå redan är fungerande. Vissa utvecklingsmöjligheter finns dock och kan beaktas i framtida planeringsarbete.

The purpose of this research is to clarify young refugees' experiences of collective housing as a social habitat and an accommodation form. The research questions deal with how young refugees experience the social living environment of the collective housing and what the pros and cons of the collective housing model are. This study was conducted to find out more about these experiences. The study was commissioned by Porvoo city and was conducted using a qualitative semi structured focus group interview. The focus group that was interviewed consisted of four young refugees from four different collective homes in Porvoo. The limitations in this study were the informants' knowledge of Finnish, the interpretation during the interview, and the youths being only four in number. The results of the interview can be used to support social work with young refugees. Also, specifically for the planning and implementation of collective housing work for young refugees in Porvoo city. The results were compared to and linked to theory and previous research. As a result, it became clear that the informants perceived the social habitat of the collective housing as positive, safe and effective. Close relationships where individuals are supported have been created, safety is experienced and support is available. Collective accommodation is considered by the young refugees to be a suitable form for them and would be chosen if the choice was available. The main advantage of collective housing is to not live alone. The everyday life at the accommodation also works well. The experiences of the youth were consistent with the factual basis. In conclusion, it can be said that the collective housing situation of young refugees in Porvoo is perceived as positive and functioning. The results show that the work in Porvoo is already good. There are some possibilities for development that can be taken into account in the future planning.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää nuorten pakolaisten kokemuksia kollektiivisesta asumisesta sekä sosiaalisena elinympäristönä että asumismuotona. Tutkimuskysymykset käsittelevät sitä, miten nuoret pakolaiset kokevat kollektiivisen asumisen sosiaalisen asuinympäristön ja mitä kollektiivisen asumismallin edut ja haitat ovat. Tämä tutkimus on tehty, jotta lisää tietoa näistä kokemuksista saataisiin. Tutkimuksen on tilannut Porvoon kaupunki, ja se toteutettiin kvalitatiivisella puolistrukturoidulla fokusryhmähaastattelulla. Keskusteluryhmään jota haastateltiin, kuului neljä nuorta pakolaista neljästä eri kollektiivisesta asunnosta Porvoossa. Tämän tutkimuksen rajoitteet olivat informanttien suomen kielen taito, tulkkaus haastattelutilanteen aikana ja se että nuoria oli määrältään ainoastaan neljä. Haastattelutuloksia voidaan käyttää nuorten pakolaisten sosiaalisen työn tukemisessa. Niitä voidaan käyttää myös erityisesti Porvoon kaupungin nuorten pakolaisten kollektiivisen asumisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tuloksia verrattiin teoriaan ja aikaisempiin tutkimuksiin. Tuloksena ilmaantui, että informantit kokivat kollektiivisen asumisen olevan sosiaalisena elinympäristönä positiivinen, turvallinen ja toimiva. Läheisiä suhteita joissa yksilöitä tuetaan on luotu, turvallisuudentunne koetaan ja tukea on saatavilla. Nuorten mielestä kollektiivinen majoitus on heille sopiva muoto, ja heidän valintansa, jos valinnanmahdollisuus löytyisi. Kollektiivisen asumisen ensisijainen etu on, että ei asu yksin. Asuntojen arkipäivä toimii myös nuorten mielestä hyvin. Nuorten kokemukset olivat yhdenmukaisia faktapohjan kanssa. Yhteenvetona voi sanoa, että nuorten pakolaisten kollektiivinen asumistilanne Porvoossa nähdään myönteisenä ja toimivana. Tulokset osoittavat, että Porvoon kaupungin työ on jo toimiva. Muutama kehitysmahdollisuus löytyy kuitenkin, joita voi tulevaisuudessa huomioida suunnittelutyössä.