Opiskelijaosuuskunnat oppimisen menetelmänä : Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden ja tiimijohtamisen, media-alan ja tietojenkäsittelyn koulutuksissa.

Abstract

Opinnäytetyö syntyi Tampereen ammattikorkeakoulun (myöhemmin TAMK) kehittämishankkeen tarpeista sekä tekijöiden kiinnostuksesta TAMKin opiskelijaosuuskuntia kohtaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli osoittaa miten opiskelijaosuuskuntia voidaan hyödyntää oppimisen välineinä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää TAMKin opiskelijaosuuskuntien määrä ja tilanne. Keskeisinä tutkimuskohteina olivat opettajaohjaus, palaute ja riskienhallinta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Työ rajattiin koskemaan opiskelijaosuuskuntia yrittäjyyden ja tiimijohtamisen, media-alan ja tietojenkäsittelyn koulutuksissa.

Keskeisistä tutkimuskohteista opettajaohjauksessa oli eniten yhteneväisyyksiä. Tutkimuksessa selvisi, että kaikissa koulutuksissa on käytössä valmentava opetustapa. Palautteenannossa löytyi eroavaisuuksia. Proakatemialla on kehittynein palautteenantokulttuuri. Palautetta annetaan usein ja molempiin suuntiin. Myös riskienhallinnassa erot olivat suuria. Proakatemialla otetaan riskejä ja niiden hallintaan on olemassa käytäntöjä. Keskeisten tutkimuskohteiden ulkopuolelta oppimisessa oli paljon yhteneväisyyksiä. Käytännön ja teorian yhdistäminen koetaan toimivaksi. Proakatemialla tiimioppimiseen ja tiimiytymiseen ja tiimin hyödyntämiseen panostetaan eniten.

Proakatemialla opiskelijat ovat sitoutuneempia osuuskuntatoimintaan ja tiimiyritysten toiminta on laajempaa ja ammattimaisempaa. Tätä selittää se, että toiminta on täysin integroitu opintoihin. Proakatemialla opiskelijoilla on myös suurempi vapaus päättää asioistaan ja sitä kautta suurempi vastuu omien opintojen etenemisestä. Valmentaja on selkeästi ulkopuolinen fasilitaattori, eikä puutu opiskelijaosuuskunnan tekemisiin. Kussakin koulutuksessa on huomattavissa erityisen positiivinen suhtautuminen yrittäjyyttä ja yrittämistä kohtaan.

This thesis was commissioned by Tampere University of Applied Sciences (later TAMK) and it was especially linked with their development project. The writers of this thesis also had a common interest in cooperative operations.

The purpose of this study was to gather information on student cooperatives and how they can be used as a learning method. The objective was to examine the quantity and current state of the student cooperatives in TAMK. The main research subjects were teaching, feedback and risk management. The study was limited to handle the student cooperatives in the degree programmes of Entrepreneurship and Team Leadership, Media and Arts and Business Information Systems.

The data was collected by using focused interviews that were conducted as group interviews. The interviewees were the members of the student cooperatives. The results of the interviews were analyzed and are presented in the later sections of this thesis.

Most similarities were found in teaching. In all degree programmes the teaching was executed in the style of coaching. There were differences in the feedback culture. Proakatemia had the most advanced feedback culture. The differences concerning risk management were huge. Proakatemia was the only field of study where risks were taken, and tools to control them were available.

The students in Proakatemia are more committed towards cooperative activities. The operation of cooperatives is more varied and professional. This can be explained by the fact that the cooperative activities are integrated in the studies. In Proakatemia the students also have greater freedom and responsibility to decide on their own studies. The coach is clearly only an external facilitator and does not participate in the operations of the cooperatives or the decisionmaking. In every degree programme, an extremely positive attitude towards entrepreneurship was found.