Biohiili biopidätysalueessa ja kantavassa kasvualustassa

Abstract

Pyrolyysillä valmistettavalla biohiilellä on tehokkaampi veden- ja ravinteidenpidätyskyky sekä hitaampi hajoamisprosessi kuin tavanomaisella kasvualustalla. Biohiili tarjoaa elinympäristön mikrobeille, bakteereille ja mykorritsasienelle. Sillä on myös kyky varastoida itseensä haitta-aineita ja raskasmetalleja. Suomessa biohiilen käyttö maanparannusaineena on vielä hyvin vähäistä.

Tämä opinnäytetyö tehtiin Ramboll Finland Oy:n maisemayksikössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutustua biohiileen sekä tutkia Tukholmassa rakennettujen biopidätysalueiden ja kantavien kasvualustojen rakennussuunnitelmia. Niitä soveltaen ladittiin rakennussuunnitelmat Espoon kaupungin sekä Jyväskylän kaupungin pilottihankkeiden yhteyteen hulevesien määrällisen ja laadullisen hallinnan näkökulmasta.

Jyväskylän Green Street -hankkeen osana suunniteltiin tämän opinnäytetyön puitteissa biohiilipitoinen kantava kasvualusta. Lisäksi osana suurempaa Espoon Niittykummun alueen rakennussuunnittelua suunniteltiin neljä biopidätysaluetta sekä yksi viivytyspainanne, joissa tarkoituksena on pilotoida biohiilen toimintaa hulevesien puhdistuksessa. Tässä opinnäytetyössä laadittiin myös seurantaohjeistus opinnäytetyössä suunniteltujen biohiilirakenteiden toiminnalle.

Biohiilen ominaisuuksia on tutkittu laajalti, mutta tutkimukset painottuivat laboratorio-oloihin, trooppiseen ympäristöön tai maatalouteen. Biohiilen hyötyjä ja haittoja tulisi testata lisää viherrakentamisen kentällä. Koska biohiili hajoaa erittäin hitaasti, etenkin pitkäaikaista biohiilirakenteen seurantaa tulisi tehdä.

Biochar has more efficient water and nutrient retention ability and slower decomposition process than a regular substrate. The density of the biochar offers good conditions for the microbes, bacteria and mycorhiza fungi of the soil. Biochar has also the ability to absorb contaminants and heavy metals.

The use of biochar as a soil enrichment is still experimental in Finland. From the perspective of managing the amount and quality of stromwater the City of Espoo and the City of Jyväskylä became interested in piloting biochar in the structured soils and bioretention fields.

This thesis was made in the landscape unit of Ramboll Finland Oy. The aim of this thesis was to study the specification of the biochar and apply biochar practices used by the City of Stockholm in to the structured soil and bioretention structures of Espoo and Jyväskylä.

Another aim of this thesis was to create short directions for the follow-up study of the structural soil and bioretention structures planned in this thesis. The actual follow-up study is not included in this thesis.

The specification of biochar have been studied widely but most of them in laboratory conditions, in tropical environment or related to agriculture. The studies of biochar in the actual field of landscaping and long term field research are important to continue and increase.