Hengityksen arviointi ja helpottaminen hoitotyön keinoin aikuispotilailla - kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotyön keinoja aikuispotilaan hengityksen arvioimiseksi ja helpottamiseksi. Opinnäytetyö tehtiin osana Steppi-hanketta, jossa mukana olivat Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Satakun-nan sairaanhoitopiiri. Tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa perushoidon laadun kehittämiseksi Satakunnan sairaanhoitopiirissä.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin suomalaisista ja ulkomaisista hoitotyön ja terveydenhoitoalan tietokannoista. Aineisto rajattiin ei-lääkkeellisiin hoitotyön menetelmiin. Tiedonhakujen tuloksena saatiin viisi englanninkielistä artikkelia, jotka analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.

Hengityksen arviointikeinoina aineistossa käsiteltiin kahdeksaa erilaista hengityksen arvioinnin asteikkoa. Asteikot jaettiin kahteen eri kategoriaan niiden käyttötarkoituksen mukaan: hengenahdistuksen vaikeusastetta mittaavat asteikot ja hengenahdistuksen laatua ja vaikutusta toimintaan mittaavat asteikot. Mikään asteikoista ei noussut toisia paremmaksi hengityksen arvioinnissa, vaan asteikoiden käytettävyys vaihteli käyttötarkoituksen ja tilanteen mukaan.

Hengityksen helpottamisen keinot aineistossa jaettiin sisällönanalyysin pohjalta kuuteen kokonaisuuteen: psyykkinen ja sosiaalinen tuki, ammatillinen ohjaus, hengityksen tukemisen keinot, liikkumiseen ja sen tukemiseen ja säätelyyn liittyvät keinot, ravitsemukseen liittyvä keino ja hengityksen helpottamisen välineet. Ehdottomasti eniten painoarvoa saivat psyykkinen ja sosiaalinen tuki ja ammattilaisten ohjaus. Näissä kokonaisuuksissa korostuivat ammattilaisten tarjoama säännöllinen tuki, tieto ja ohjaus sekä erilaiset psyykkiset hengityksenhallintakeinot. Erityisesti tärkeänä nähtiin potilaan yksilöllinen hoito ammattilaisten tuella. Fyysiset keinot ja apuvälineet saivat kokonaisuudessaan vähemmän mainintoja. Näihin kuuluivat mm. hengitysharjoitukset, liikunnan määrän säätely sekä erilaiset välineet, kuten tuulettimet. Lääkkeellisten ja lääkkeettömien hengityksen helpottamiskeinojen yhdistäminen todettiin artikkeleissa tärkeäksi, mutta korostettiin erityisesti lääkkeettömien keinojen lisätutkimuksen tärkeyttä.

The purpose of this thesis is to describe assessment and facilitation of breathing in adult nursing. Thesis was part of Steppi-project, which was commissioned by University of Turku, Hospital District of Southwest Finland and Hospital District of Satakunta. The goal was to bring forward information in evidence based nursing to develop nursing in Hospital District of Satakunta.

The research method of the thesis was narrative review. Material was searched on Finnish and foreign databases on nursing and health care and was outlined to non-pharmacological interventions in nursing. Five relevant English language research articles were analyzed with the help of conventional content analysis.

In assessment of breathing, eight measurement scales were covered in the articles. The scales were divided into two categories: scales to measure the severity of breathlessness and scales to describe the quality and the functional impairment in breathlessness. None of the scales was found to be better than others in assessing breathlessness, their usefulness varies depending on purpose and situation.

The nursing interventions to facilitate breathing covered in the articles were divided into six categories: psychological and social support, professional instruction, methods to support breathing, methods to promote and control exercise, nutritional method and tools to support breathing. Most of the material was focused on psychological and social support and professional instruction, which were the biggest categories. In these categories regular professional support, information and instruction and different psychological techniques to control breathing stood out. Patients’ individual treatment with the support of a health care professional was seen significant. Physical methods and tools were less mentioned in the articles. These included for example breathing exercises, adjusting of exercise and tools, for example fans. Pharmacological and non-pharmacological methods in breathing management were both seen important, but more research was found to be needed especially on non-pharmacological methods.