"Välillä on vaikeaa erottaa, mikä on oppilaan kasvua ja mikä oman työn vaikuttavuutta" : Työkalu Wiitaunionin opiskeluhuollon palveluiden laadun arviointiin

Abstract

Kehittämistyön tarkoituksena oli edistää oppilaiden ja huoltajien osallisuutta opiskeluhuollon palveluiden kehittämisessä. Tarkoituksena oli myös lisätä oppilaiden ja huoltajien tietämystä saatavilla olevista opiskeluhuollon palveluista. Työn tavoitteena oli kehittää työkalu, jonka pohjalta Wiitaunionin perusturva voi arvioida ja kehittää opiskeluhuollon palveluita. Tavoitteeksi nousi myös työkalun testaus ja jatkokehittäminen testauksessa esiin nousseiden asioiden perusteella.

Kehittämistyön teoria jakaantui kahteen osaan, opiskeluhuollon laadun kartoittamiseen ja työkalun rakentamiseen. Tietoa haettiin lainsäädännöstä ja aiemmista tutkimuksista. Kokemusperäistä tietoa saatiin opiskeluhuollon henkilöstöltä. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Haastatteluun osallistui kolme opiskeluhuollon toimijaa.

Työkalun validiteettia arvioitiin toimeksiantajien palautteen sekä testauksen avulla. Työkalun testaukseen osallistui 46 oppilasta ja 34 huoltajaa. Palautekyselyyn tuli 20 vastausta, eli vastausprosentti oli 25%. Suurin osa vastaajista piti työkalua selkeänä, ymmärrettävänä ja tarkoituksenmukaisena. Alhainen vastausprosentti laittoi kuitenkin pohtimaan kuinka saa-taisiin asiakasryhmä motivoitumaan opiskeluhuollon arviointiin ja kehittämiseen.

The purpose of the thesis was to improve student and guardian participation in develop-ing student welfare services. Furthermore, the purpose was to improve student´s and guardian´s awareness of the student welfare services. The objective of the thesis was to create implement that Wiitaunion could use to evaluate and develop the student welfare services. A second objective of the thesis was to test the evaluation tool and develop it fur-ther according to feedback.

The validity of the tool was evaluated through feedback from the commissioner and through piloting. There were 46 students and 34 guardians who participated in the piloting but only 20 responded to the feedback survey. The response rate was 25%. The responses indicate that the tool was clear, easy to understand and appropriate. Consequently it can be concluded that the evaluation method was exhaustive and ready to be handed over to the commisioner.

There are still some development areas in the survey, for example how to motivate the cli-ent groups to evaluate and develop student welfare services.