Asiakaspyörtymiset laskimoverinäytteenotossa : Laboratoriohoitajien ja bioanalyytikoiden kokemuksia
Peltoniemi, Ilmari; Tolonen, Emma (2017)
Peltoniemi, Ilmari
Tolonen, Emma
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017

Creative Commons Attribution-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101816152
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101816152
Tiivistelmä
Asiakkaan pyörtyminen on yksi yleisimmistä laskimoverinäytteenoton komplikaatioista. Pyörtyminen johtuu todennäköisimmin vasovagaalisesta reaktiosta, jonka pelko tai jännittäminen laukaisee ja joka aiheuttaa verenpaineen laskun. Asiakkaan tajunnantason lasku lisää potilasvahingon riskiä ja voi lisätä asiakkaan pelkoa näytteenottoa kohtaan ja johtaa sellaisten hoitotilanteiden välttelyyn, joihin liittyvät injektiot. Pyörtymistilanne on työturvallisuusriski näytteenottajalle esimerkiksi mahdollisen pistotapaturman muodossa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa näytteenottajien kokemuksia pyörtymistilanteista verinäytteenotossa, eri syitä pyörtymiseen sekä tapoja estää niitä sekä kuulla näytteenottajien
arvioita omista keinoistaan pyörtymisten ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena oli, että opinnäytetyöstä hyötyvät niin nykyiset kuin tulevatkin näytteenottajat.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää sekä tilastollisen että laadullisen tiedon saamiseksi näytteenottajien kokemuksista. Tilastollista tietoa kerättiin kyselyllä, johon bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat pääsivät vastaamaan internetin välityksellä. Vastauksia tuli 134 kappaletta. Lisäksi teemahaastattelua käytettiin yhtenä aineiston keruumenetelmänä. Haastateltavina oli kolme bioanalyytikkoa tai
laboratoriohoitajaa, joilla oli kokemusta asiakaspyörtymisistä verinäytteenotossa. Haastattelujen tarkoituksena oli syventää kyselystä saatuja tuloksia.
Kyselyyn vastanneista 94% oli kohdannut pyörtyvän asiakkaan ja 6% vastaajista ei ollut kohdannut pyörtyvää asiakasta. Pelon ja jännittämisen arvoitiin selittävän pyörtymistä useimmiten. Miesten arvioitiin pyörtyvän naisia useammin ja nuorten arvioitiin pyörtyvän muita ikäryhmiä enemmän. Haastatteluissa pelkoa ja jännittämistä sekä paastoa pidettiin tavallisimpina pyörtymistä selittävinä tekijöinä. Pyörtymistä voidaan ennaltaehkäistä ottamalla näyte potilaan ollessa makuullaan ja viemällä asiakkaan huomio muualle sekä ehkäisemällä verenpaineen laskua käsien jännittämistekniikalla.
Työmme tuloksia varmentaisi tai haastaisi kvantitatiivinen jatkotutkimus pyörtymistilanteista itsestään. Myös sukupuoliroolin yhteys pyörtymisiin voisi jatkotutkimusaiheena avata vastausta kysymykseen, miksi miehet vaikuttavat pyörtyvän naisia useammin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa näytteenottajien kokemuksia pyörtymistilanteista verinäytteenotossa, eri syitä pyörtymiseen sekä tapoja estää niitä sekä kuulla näytteenottajien
arvioita omista keinoistaan pyörtymisten ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena oli, että opinnäytetyöstä hyötyvät niin nykyiset kuin tulevatkin näytteenottajat.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää sekä tilastollisen että laadullisen tiedon saamiseksi näytteenottajien kokemuksista. Tilastollista tietoa kerättiin kyselyllä, johon bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat pääsivät vastaamaan internetin välityksellä. Vastauksia tuli 134 kappaletta. Lisäksi teemahaastattelua käytettiin yhtenä aineiston keruumenetelmänä. Haastateltavina oli kolme bioanalyytikkoa tai
laboratoriohoitajaa, joilla oli kokemusta asiakaspyörtymisistä verinäytteenotossa. Haastattelujen tarkoituksena oli syventää kyselystä saatuja tuloksia.
Kyselyyn vastanneista 94% oli kohdannut pyörtyvän asiakkaan ja 6% vastaajista ei ollut kohdannut pyörtyvää asiakasta. Pelon ja jännittämisen arvoitiin selittävän pyörtymistä useimmiten. Miesten arvioitiin pyörtyvän naisia useammin ja nuorten arvioitiin pyörtyvän muita ikäryhmiä enemmän. Haastatteluissa pelkoa ja jännittämistä sekä paastoa pidettiin tavallisimpina pyörtymistä selittävinä tekijöinä. Pyörtymistä voidaan ennaltaehkäistä ottamalla näyte potilaan ollessa makuullaan ja viemällä asiakkaan huomio muualle sekä ehkäisemällä verenpaineen laskua käsien jännittämistekniikalla.
Työmme tuloksia varmentaisi tai haastaisi kvantitatiivinen jatkotutkimus pyörtymistilanteista itsestään. Myös sukupuoliroolin yhteys pyörtymisiin voisi jatkotutkimusaiheena avata vastausta kysymykseen, miksi miehet vaikuttavat pyörtyvän naisia useammin.