Ovatko fysioterapeuttiopiskelijat valmiina yrittäjyyteen?

Abstract

Muun työelämän tavoin fysioterapia-ala on murrosvaiheessa esimerkiksi väestön ja toimintaympäristön muutoksista johtuen. Työelämässä esiintyy alasta riippumatta muutoksia työn itseohjautuvuuden suhteen, eikä työn määrittäminen työaikojen tai fyysisen työpaikan kautta ole enää kustannustehokasta. Keskiöön nousevat itse toiminta, aikaansaadut asiat sekä verkostot. Noin 80% fysioterapiapalveluista tuotetaan yksityissektorilla. Lisääntynyt yksityistäminen vaatii ammatin ydintehtävien osaamisen lisäksi erilaisten metataitojen kehittymistä ja vaikuttaa uudella tavalla työn hallitsemiseen.

Tämä opinnäytetyö tutkii delfi-menetelmää soveltuvin osin käyttäen, millaista valmistuvat fysioterapeuttiopiskelijat kokevat yrittäjyyden olevan, miten he mahdollistaisivat työhyvinvoinnista huolehtimisen yrittäjinä ja miten nämä näkemykset kohtaavat Turun seudun fysioterapeuttiyrittäjien tarjoamaan todellisuuteen. Tutkimukseen osallistui kahdeksan valmistuvaa fysioterapeuttiopiskelijaa ja 16 fysioterapiayrittäjää.

Opiskelijoilta kerätystä aineistosta nousee esille runsaasti ajanhallintaan liittyviä keinoja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Aineisto tuo esille myös kouluttautumisen osana työhyvinvointia. Lisäkouluttautuminen on yrittäjien aineiston perusteella tärkein tekijä sekä yrityksen toiminnan monipuolistamisen, että motivaation suhteen. Työajan aikatauluttaminen omiin tarpeisiin sopivaksi sekä työn sisällöllinen muotoilu omia preferenssejä vastaaviksi nousevat aineistosta esille tärkeinä työhyvinvoinnin ylläpitämisen keinoina. Yhteisöllisyys ja asiakaskohtaamiset edistävät työssäjaksamista.

Tavoitteenamme on tuoda esille yrittäjyyden moninaisuutta ja osoittaa millaisia työelämätaitoja uudet mahdollisesti yrittäjiksi ryhtyvät fysioterapeutit tarvitsevat. On selvää, että työelämän muuttuessa myös koulutuksen on uudistuttava ja huomioitava yrittäjyyden kasvu fysioterapia-alalla.

As working life in general, physiotherapy field is at a turning point due to, for example, changes in population and operational environment. Changes occur in working life, regardless of the line of business, in self-guiding, and defining a job by its’ working hours or physical location is no longer cost-effective. Work performed, accomplishments and connections rise in the center of working life. About 80% of physiotherapy services are brought to the private sector. Progressive privatization demands development of new set of meta skills in addition to handling occupational core work tasks, and affects the overall work management in a new way.

This thesis studies how graduating physiotherapy students see entrepreneurship; how would they take care of well-being at work as an entrepreneur and how these views clash with reality offered by physiotherapy entrepreneurs from Turku regions. For the purposes of this study we use delfi-method when found applicable. Eight graduating physiotherapy students and 16 physiotherapy entrepreneurs participated in this study.

Research material provided by the students emphasizes time management as a means of maintaining well-being at work. Material also suggests that further education is a part of well-being. Research material provided by the entrepreneurs shows that further education is in fact the most important factor in terms of motivation and diversifying the business. Scheduling work time to fit flexibly in one’s own day to day life and shaping work’s content to match one’s own preferences, are important means of maintaining well-being at work. Communality and client encounters enhance coping with workload.

Our thesis’s goal is to disclose the diversity of entrepreneurship and to appoint what kind of generic competences the new physiotherapists, possibly set out to be entrepreneurs, need. It is clear that while the working life changes, the education is also required to reform and consider the growth of entrepreneurship in the physiotherapy field.