Rauman erityiskoulujen aistiesteettömyyskartoitus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Rauman erityiskoulujen aistiympäristöjä ja aistiesteettömyyttä käyttäen apuna Satakunnan ammattikorkeakoulun, Autismi- ja Aspergerliitto ry:n sekä Suomen Erityisherkät ry:n kokoamaa tarkistuslistaa. Tarkistuslistan tarkoituksena on olla havainnoinnin apuvälineenä, jotta on mahdollista kartoittaa tiloja aistien kannalta ystävällisemmiksi ja miellyttävämmiksi.

Tutkimuksen teoreettinen osuus kerättiin aihepiiriin liittyvistä ja ajankohtaisista verkkolähteistä sekä painetusta kirjallisuudesta. Teoreettinen tietoperusta sisältää informaatiota muiden muassa aisti- ja erityisherkkyyksistä sekä esteettömyydestä, jotta tutkimuksen viitekehys olisi paremmin ymmärrettävissä. Tutkimukseen tarvittava aineisto kerättiin kartoitus- ja haastattelukäynneillä.

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kolmen erityiskoulun keskeisiä tiloja aistien näkökulmasta, jotta saataisiin käsitys tilojen aistiympäristöistä. Tavoitteena oli myös selvittää, otetaanko aistiympäristöt ja aistiherkät huomioon erityiskouluissa. Aistiesteettömyys on aiheena ajankohtainen, sillä esteettömyyttä suunnitellessa unohdetaan helposti aistien näkökulma. Aistiherkkien tai -vammaisten osallisuuden tunne ja viipyminen tiloissa voi vähentyä, jos näissä ei huomioida aisteja tarpeellisella tavalla. Kartoituksella selvitettiin koulujen aistiympäristöjä, jotta aistiherkillä olisi mahdollisimman miellyttävä ja kaikkien tarpeet huomioiva oppimisympäristö.

Tutkimus tehtiin laadullisen tutkimuksen periaatteita mukaillen ja tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia sekä haastattelua, jotta saataisiin mahdollisimman kattava näkemys aistiesteettömyydestä ja sen huomioimisesta erityiskouluissa. Erityiskoulujen keskeiset tilat kartoitettiin havainnoimalla kahden eri päivän ajan, jonka jälkeen haastateltiin valittuja henkilökunnan jäseniä kartoitustuloksista sekä aistien huomioimisesta yleisesti.

Havainnoinnin ja haastattelun yhteenvetona voitaisiin sanoa, että aistiesteettömyys ja aistien huomioiminen ovat erittäin tärkeä osa erityiskoulujen arkea. Suurimmat aistiärsykkeet, jotka aiheuttivat kuormitusta, olivat yhteneväisiä verratessa havainnointia ja haastattelua keskenään. Tuloksista voidaan päätellä, että erityiskoulujen aistiympäristöt olivat pitkälti miellyttäviä ja esteettömiä.

The purpose of this thesis was to survey the sensory environments and sensory accessibility in special needs schools in Rauma using a checklist compiled by Satakunta University of Applied Sciences, Autismi- ja Aspergerliitto ry and Suomen Erityisherkät ry. The purpose of the checklist is to be a tool for observation so that it could be possible to survey environments to be more friendly and more comfortable.

The theoretical part was gathered from suitable and current internet sources and printed literature. The theoretical knowledge-base includes information for example about sensory sensitivity, highly sensitivity and accessibility so that the frame of reference of the study would be better to understand. The material for the study was gathered during the survey and the interview.

The first goal was to survey the key places in three special needs schools using the perspective of senses so that we could get an understanding of the sensory environments there. The second goal was to find out if sensory environments and sensory sensitivities have been considered in special needs schools. Sensory accessibility is a current topic because sensory aspects are forgotten easily when it comes to accessibility. People with sensory sensitivities and sensory disabilities can feel neglected or they can’t stay in the room if the sensory aspects are not considered enough. The purpose of the survey was to find out the state of the sensory environments in special needs school so that people with sensory sensitivities could have a pleasant learning environment that respects their personal needs.

The study was written by adapting the principles of qualitative research. Observation and interview were used as research methods so that we could get as comprehensive results as possible about the sensory accessibility in special needs schools. The main environments of special needs schools were surveyed by observing for two days. After that, a few selected members of the school staff were interviewed about the survey results and sensory accessibility in general.

As a summary of the observation and interview, it is possible to say that sensory accessibility and considering sensory aspects are a very important part of the everyday life in special needs schools. The biggest sensory stimulus that caused stress were similar in the results of observation and interview. In conclusion, the sensory environments of the special needs school were mainly comfortable and accessible.