Rae- ja irtotuhka suometsien lannoituksessa

Abstract

Tässä työssä käytettiin aineistona ennen julkaisematonta Metsäntutkimuslaitok-sen aineistoa kahdelta tuhkalannoituskokeelta. Kokeet on alun perin perustettu havaintokohteiksi, ja ne sijaitsevat Kannuksen Jouhteneennevalla ja Sievin Nahkanevalla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rae- ja irtotuhkalannoituksen alkuvaikutuksia puuston kasvuun ja ravinnetalouteen suometsissä sekä vertailla niitä kaupalliseen PK-lannoitteeseen. Jouhteneennevalla puusto jaettiin kolmeen kokoluokkaan, jolloin päästiin tarkastelemaan myös puuston koon merkitystä tuhkalannoituksen alkureaktioihin. Nahkanevan puusto oli kooltaan samanmittaista, joten siellä vastaavaa jakoa ei tehty. Lisäksi koemetsiköt erosivat turvekerroksen ominaisuuksiltaan - erityisesti typpipitoisuudeltaan - toisistaan, joten tässä tutkimuksessa päästiin myös vertailemaan kohteen kasvupaikan merkitystä tuhkalannoituksen vaikutuksiin. Tämän työn tulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Irtotuhkalla saavutettiin yhtä hyvät tai jopa paremmat tulokset kuin kaupallisella PK-lannoitteella. Juuristokerroksen turpeen typpipitoisuudella ei kuitenkaan tässä työssä havaittu olevan suurta vaikutusta tuhkalannoituksen vaikutuksiin heti lannoituksen jälkeisinä vuosina.

The unreleased material used in this thesis is from two ash fertilization experi-ments established by the Finnish Forest Research Institute, Kannus Research Unit. The experiments were originally set up as demonstrations and they are lo-cated in Jouhteneenneva, Kannus and Nahkaneva, Sievi in Central Ostrobothnia, Finland. Both experiments had unfertilized, granulated and ungranulated ash fertilization test sites. The Jouhteneenneva experiment also had a commercial PK-fertilizer test site. The aim of this thesis was to clarify the differences between the effects of granulated and ungranulated ash on the growth and nutrient status of peatland forests and to compare ash fertilization to commercial PK-fertilizers after the first few years of fertilization. The tree stand on the Jouhteneenneva experiment site was divided into three sections by timber volume (small, medium and large) so that it was possible to see if the formation of the tree stand had some influence on the effects of ash fertilization. The nitrogen level of the peat also varied between Jouhteneenneva and Nahkaneva, so the significance of the ash fertilization target could also be compared. Ungranulated ash gave the best results in both experiments and in all timber volume sections. PK-fertilizer gave almost as good results as the ungranulated ash. The granulated ash gave clearly the lowest results. The peat nitrogen level did not have any effect on the growth of the forest in these experiments.