Kyselytutkimus tuotosseurantaan kuulumattomille tiloille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tuotosseurantaan kuulumattomien tilojen syitä sille, miksi he ovat eronneet siitä tai eivät ole koskaan kuuluneet siihen. Lisäksi kyselyllä haluttiin selvittää, mitä tuotosseurannassa pitäisi kehittää, jotta se palvelisi paremmin karjanomistajien tarpeita sekä sitä, onko yrittäjillä kiinnostusta liittyä takaisin seurantaan. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselypohjalla, lähettämällä kyselylomakkeet Faban kautta tuotosseurantaan kuulumattomille karjoille. Kysely lähettiin 757:lle karjanomistajalle ja vastauksia saatiin 81 kappaletta.

Tuotosseurantaa uudistettiin vuosina 2013–2015. Työn teoriaosassa kerrottiin, kuinka ProAgrian tuotosseurantaa Suomessa toteutetaan sekä mitä muutoksia uudistuksessa tapahtui. Teoriaosassa käsiteltiin myös sitä, mitä hyötyä karjanomistaja saa tuotosseurannasta ja mihin saatua tietoa voidaan käyttää päivittäisissä töissä.

Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että suurin syy eroamiselle oli tuotosseurannan hinnalle saatava vastine. Vastaajien kokemuksen mukaan heidän tehdessään itse koelypsyihin kuuluvat työt, hinta on liian korkea saatuun hyötyyn nähden. Myös näytteenottoa pidettiin työläänä ja hankalana. Eronneista 70 % ja aiemmin seurantaan kuulumattomista 90 % ei ollut kiinnostunut liittymään mukaan seurantaan. Aiemmin kuulumattomat vastaajat kuitenkin kokivat tietävänsä mitä tuotosseuranta palveluna tarjoaa. Kehittämiskohteita kysyttäessä vastaajat kertoivat yksimielisesti, että tuotosseurannan hintaa pitäisi alentaa.

The purpose of this thesis was to find out whether farms that have left milk production recording, or have never been a part of this milk recording, have had specific reasons for doing so. Also, the aim of the conducted survey was to figure out how milk recording should be developed in order for it to better serve cattle owners’ needs. The aim was also to find out whether the entrepreneurs would be willing to rejoin milk production recording. The research data was gathered using an electronic survey. The survey was sent through Faba to cattle owner’s not participating in milk recording. The survey was sent to 757 cattle owners and the number of received answers was 81.

Milk recording went through a reform between the years 2013 and 2015. The theoretical part of this thesis explains how ProAgria’s milk recording is conducted in Finland. It also explains the changes that were made during the reform. The theoretical part also explains the advantages that a cattle owner would receive by taking part in the recording, and how they would be able to apply the knowledge in their daily work.

The survey revealed that the major reason for leaving the recording was the cattle owner’s feeling of not getting their money’s worth. The respondents felt that while they themselves conducted the milking tests, the price was too high compared to the benefits they received from the milk recording. They also felt that the milk sampling was too laborious and difficult. 70 percent of the cattle owners that had left milk recording and 90 percent of the owners that had never been a part of the recording were not interested in joining the milk recording. The respondents that had never been a part of milk recording felt that they were aware of what the milk recording as a service would offer. When the respondents were asked whether there were any future developments that they would wish for, the respondents were unanimous and answered that the price of the milk recording should be lowered.