Työturvallisuus maatalouslomituksessa yksin työskennellessä
Kettunen, Miska-Matias (2017)
Kettunen, Miska-Matias
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102516293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102516293
Tiivistelmä
Kuntasektorin ammattiryhmiä vertaillessa maatalouslomittajan työ on vaarallisinta ja riskialtteinta. Vertailtaessa lomittajia maanviljelijöihin, lomittajan sairastuvuus- sekä tapaturmaluvut ovat myös suurempia. Useimmiten tapaturmien taustalla on työympäristö, tuotantotekniikka tai eläin. Työoloja heikentää myös työn vastuullisuus, yksintyöskentely ja työajan jakautuminen kahteen tai useampaan osaan päivässä.
Tutkimusta varten hankin aineiston teemahaastatteluilla, joihin valikoitui 10 maatalouslomittajaa Toholammin kunnan palveluksesta. Tarkoituksena oli tehdä maatalouslomittajan yksintyöskentelyn vaaratekijöitä kartoittava tutkimus.
Tutkimuksessani selvisi, että ainoastaan 40 % tapauksista tilalla on oltu töissä yksin tapaturman sattuessa. Heikot työolosuhteet, huonot työkalut ja rakenteet ovat vaikuttaneet merkittävästi tapaturman syntyyn. Lomitustyön haasteena on se, ettei tilan rakenteisiin ja hankintoihin voi itse vaikuttaa. Lomittaja on viimekädessä itse vastuussa omasta toiminnastaan työturvallisuuden kannalta yksin työskenneltäessä. Tutkimissani tapauksissa maatalouslomittajat eivät olleet ottaneet suurempaa riskiä työskennellessään yksin.
Maatalouslomittajan tulisi tiedostaa itse työturvallisuusriskin kasvu yksintyöskentelyssä. On hyvä miettiä jo ennalta, miten saa apua tapaturman sattuessa. Henkilökohtainen matkapuhelin työvaatteen taskussa takaa avun hälyttämisen parhaiten. Jos mahdollista, olisi hyvä kertoa läheiselleen työskentelypaikan osoite. Tapaturmariskin pienentäminen onnistuu hyvän työsuunnittelun ja ammattitaidon ylläpitämisen avulla. Myös yhteistyö lomituspalvelujen kaikkien osapuolien kesken on merkittävää tapaturmien ennaltaehkäisyssä.
Tutkimusta varten hankin aineiston teemahaastatteluilla, joihin valikoitui 10 maatalouslomittajaa Toholammin kunnan palveluksesta. Tarkoituksena oli tehdä maatalouslomittajan yksintyöskentelyn vaaratekijöitä kartoittava tutkimus.
Tutkimuksessani selvisi, että ainoastaan 40 % tapauksista tilalla on oltu töissä yksin tapaturman sattuessa. Heikot työolosuhteet, huonot työkalut ja rakenteet ovat vaikuttaneet merkittävästi tapaturman syntyyn. Lomitustyön haasteena on se, ettei tilan rakenteisiin ja hankintoihin voi itse vaikuttaa. Lomittaja on viimekädessä itse vastuussa omasta toiminnastaan työturvallisuuden kannalta yksin työskenneltäessä. Tutkimissani tapauksissa maatalouslomittajat eivät olleet ottaneet suurempaa riskiä työskennellessään yksin.
Maatalouslomittajan tulisi tiedostaa itse työturvallisuusriskin kasvu yksintyöskentelyssä. On hyvä miettiä jo ennalta, miten saa apua tapaturman sattuessa. Henkilökohtainen matkapuhelin työvaatteen taskussa takaa avun hälyttämisen parhaiten. Jos mahdollista, olisi hyvä kertoa läheiselleen työskentelypaikan osoite. Tapaturmariskin pienentäminen onnistuu hyvän työsuunnittelun ja ammattitaidon ylläpitämisen avulla. Myös yhteistyö lomituspalvelujen kaikkien osapuolien kesken on merkittävää tapaturmien ennaltaehkäisyssä.