Hakkeen muutoksen kuva-analyysi
Frilander, Ari (2017)
Frilander, Ari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103016421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103016421
Tiivistelmä
EU:n ilmastopolitiikan mukaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä on lisättävä. Suomi on omalta osaltaan sitoutunut noudattamaan EU:n ilmastopolitiikan tavoitteita. Puupohjaisten energialähteiden käytön lisäämisellä on merkitsevä asema tavoitteiden saavuttamiselle.
Opinnäytetyössä tutkitun hakkeen raaka-aineen keräämisellä on myös positiivisia vaikutuksia metsien uudistumisessa. Alueilla, joilla hakkuutähteet on kerätty talteen, mm. uusien taimien istutusolosuhteet ovat paremmat.
Hakkeen myyntihinta määräytyy siitä saatavan energiasisällön mukaan. Energiasisältöön vaikuttavat useat tekijät kuten hakkeen palakoko, kosteus, tiheys ja tehollinen lämpöarvo. Edellä mainittuja tekijöitä voidaan mitata laboratorio-olosuhteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla hakkeen laadun arviointiin saataisiin lisäarvoa laboratoriotutkimusten lisäksi.
Tutkimusta varten rakennettiin testiympäristö Saarijärven Tarvaalassa sijaitsevalle Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalouskampukselle. Testiympäristön tavoitteena oli luoda simulaatio hakkeen aumavarastoinnista. Haketta kuvattiin digitaalikameralla 4 kuukauden ajan kesällä 2016. Kuvamateriaalista tutkittiin hakkeelle tapahtuvaa visuaalista muutosta ja muutoksen havaitsemisen luotettavuutta.
Kuva-analyysitulosten perusteella voidaan todeta, että muutokset ovat havaittavissa käytetyillä laitteilla ja kuvista on saatavissa numeerista tietoa muutoksesta. Seuraava vaihe menetelmän kehittämisessä tulisi olla saatujen tulosten yhdistäminen laboratoriomittauksiin.
Opinnäytetyössä tutkitun hakkeen raaka-aineen keräämisellä on myös positiivisia vaikutuksia metsien uudistumisessa. Alueilla, joilla hakkuutähteet on kerätty talteen, mm. uusien taimien istutusolosuhteet ovat paremmat.
Hakkeen myyntihinta määräytyy siitä saatavan energiasisällön mukaan. Energiasisältöön vaikuttavat useat tekijät kuten hakkeen palakoko, kosteus, tiheys ja tehollinen lämpöarvo. Edellä mainittuja tekijöitä voidaan mitata laboratorio-olosuhteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla hakkeen laadun arviointiin saataisiin lisäarvoa laboratoriotutkimusten lisäksi.
Tutkimusta varten rakennettiin testiympäristö Saarijärven Tarvaalassa sijaitsevalle Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalouskampukselle. Testiympäristön tavoitteena oli luoda simulaatio hakkeen aumavarastoinnista. Haketta kuvattiin digitaalikameralla 4 kuukauden ajan kesällä 2016. Kuvamateriaalista tutkittiin hakkeelle tapahtuvaa visuaalista muutosta ja muutoksen havaitsemisen luotettavuutta.
Kuva-analyysitulosten perusteella voidaan todeta, että muutokset ovat havaittavissa käytetyillä laitteilla ja kuvista on saatavissa numeerista tietoa muutoksesta. Seuraava vaihe menetelmän kehittämisessä tulisi olla saatujen tulosten yhdistäminen laboratoriomittauksiin.