Täysimetystä edistävät ja estävät tekijät : kirjallisuuskatsaus
Kaivonen, Fanny (2017)
Kaivonen, Fanny
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110116503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110116503
Tiivistelmä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee Suomessa kaikille lapsille 4-6 kuukauden ajan täysimetystä eli yksinomaista rintaruokintaa. Kansainvälisesti lapsille suositellaan täysimetystä kuuden kuukauden ikään. Suomessa valtaosalla lapsista tämä suositus ei kuitenkaan toteudu. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät edistävät täysimetyksen onnistumista ja mitkä estävät sitä synnyttäneen äidin ja perheen näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista täysimetykseen vaikuttavista tekijöistä sekä lisätä valmiuksia kehittää omaa työskentelytapaa imetysmyönteisemmäksi. Opinnäytetyö tehtiin työelämälähtöisesti yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Kirjallisuuskatsauksen aineistoon valittiin 25 tutkimusartikkelia. Laadullisen sisällönanalyysin avulla aineistosta etsittiin täysimetystä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tulosten perusteella äidin korkea koulutus, korkeampi ikä ja uudelleensynnyttäjyys edistävät täysimetystä. Äidin hyvä imetysluottamus, positiivinen suhtautuminen imetykseen ja aiempi pidempi imetyskokemus lisäävät täysimetystä. Vastaavasti imettämättömyys tai lyhyt täysimetys aiemman lapsen kohdalla vähentävät täysimetystä myöhemmin. Täysimetystä estävästi näyttävät vaikuttavan äidin ominaisuuksista erityisesti ylipaino ja tupakointi. Työelämään palaaminen estää täysimetyksen onnistumista sitä todennäköisemmin mitä aiemmin työhön paluu tapahtuu. Maidonerityksen ongelmat ja imetysvaikeudet ovat yleisimpiä syitä täysimetyksen keskeyttämiselle ja saattavat olla yhteydessä huonoon imetysluottamukseen.
Imetysluottamus näyttää tulosten perusteella olevan huomion arvoinen asia, johon on mahdollistaa vaikuttaa. Äidin imetysluottamuksen kohottamiseen onkin hyvä kiinnittää huomiota. Aiempien imetyskokemuksien vaikutus on tärkeää ottaa huomioon käytännön työssä. Ensisynnyttäjien imetysohjaukseen on hyvä panostaa sekä tunnistaa ne äidit, jotka eivät ole ennen imettäneet tai imetys on kestänyt lyhyen aikaa, ja tarjota heille erityistä tukea. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin täysimetykseen vaikuttavien tekijöiden laadullista tutkimusta sekä erityisryhmien, kuten ennenaikaisesti synnyttäneiden, täysimetykseen vaikuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyö toteutettiin soveltaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Kirjallisuuskatsauksen aineistoon valittiin 25 tutkimusartikkelia. Laadullisen sisällönanalyysin avulla aineistosta etsittiin täysimetystä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tulosten perusteella äidin korkea koulutus, korkeampi ikä ja uudelleensynnyttäjyys edistävät täysimetystä. Äidin hyvä imetysluottamus, positiivinen suhtautuminen imetykseen ja aiempi pidempi imetyskokemus lisäävät täysimetystä. Vastaavasti imettämättömyys tai lyhyt täysimetys aiemman lapsen kohdalla vähentävät täysimetystä myöhemmin. Täysimetystä estävästi näyttävät vaikuttavan äidin ominaisuuksista erityisesti ylipaino ja tupakointi. Työelämään palaaminen estää täysimetyksen onnistumista sitä todennäköisemmin mitä aiemmin työhön paluu tapahtuu. Maidonerityksen ongelmat ja imetysvaikeudet ovat yleisimpiä syitä täysimetyksen keskeyttämiselle ja saattavat olla yhteydessä huonoon imetysluottamukseen.
Imetysluottamus näyttää tulosten perusteella olevan huomion arvoinen asia, johon on mahdollistaa vaikuttaa. Äidin imetysluottamuksen kohottamiseen onkin hyvä kiinnittää huomiota. Aiempien imetyskokemuksien vaikutus on tärkeää ottaa huomioon käytännön työssä. Ensisynnyttäjien imetysohjaukseen on hyvä panostaa sekä tunnistaa ne äidit, jotka eivät ole ennen imettäneet tai imetys on kestänyt lyhyen aikaa, ja tarjota heille erityistä tukea. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin täysimetykseen vaikuttavien tekijöiden laadullista tutkimusta sekä erityisryhmien, kuten ennenaikaisesti synnyttäneiden, täysimetykseen vaikuttavia tekijöitä.