Muistihäiriöisen potilaan fyysisen hoitoympäristön turvallisuus
Kurki, Lea; Immonen, Seija-Riitta; Mutka, Marjo (2010)
Kurki, Lea
Immonen, Seija-Riitta
Mutka, Marjo
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057805
Tiivistelmä
Ikääntyneen väestön määrä kasvaa. Vuonna 2026 joka neljäs suomalainen on 65-vuotias tai vanhempi. Erityisesti
kasvaa hyvin iäkkäiden määrä ja 75 vuotta täyttäneiden määrän on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Vanhustenpalveluiden käyttäjät ovat tilapäisesti osastohoidossa esimerkiksi jonkun infektion seurauksena,
pneumonia, virtsatieinfektio jne.
Tässä opinnäytetyössämme keskitymme kapeana osa-alueena fyysisen hoitoympäristön tilojen turvallisuuteen henkilökunnan
arvioimana. Fyysiseen hoitoympäristöön kuuluvat, rakennettu ympäristö osastohoidossa ja teknologinen
ympäristö, hoitolaitteet ja hälyttimet.
Opinnäytetyömme tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia keskivaikeaa ja vaikeaa muistihäiriösairautta sairastavan
potilaan fyysisen hoitoympäristön turvallisuutta lyhytaikaisessa osastohoidossa sisätautiosastolla. Selvitimme, miten
henkilökunta koki muistihäiriöisen potilaan hoitoympäristön turvallisuuden.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus. Aiheemme toimeksiantajana on Itä-Savon sairaanhoitopiiri. Tutkimukseemme
osallistui seitsemän hoitajaa sisätautiosastolta. Aineiston keräsimme avoimella kysymyksellä. Tutkimuksemme
aineistoa analysoimme aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hoitajien mielestä muistihäiriöisten potilaiden fyysisen hoitoympäristön turvallisuus
koostuu muistihäiriöisen potilaan hoitamisen haasteista, joita ovat hoitoympäristön uhat sekä fyysinen hoitoympäristöstö.
Hoitoympäristön turvallisuus koettiin tärkeänä, hoitajien kuuluu luoda turvallisuuden tunne sekä huolehtia
lääketurvallisuudesta.
Tutkimuksen tulosten mukaan hoitajat ovat tietoisia muistihäiriöisen potilaan fyysisen hoitoympäristön turvallisuus
tekijöistä. Tämänhetkiset realiteetit henkilökunnan mitoituksessa estävät joiltakin osin näitä turvallisuustekijöitä
toteutumasta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää erikoissairaanhoidossa kartoittamalla henkilökunnan työtehtäviä
ja mitoitusta, sekä peilaamalla niitä tämän tutkimuksen tuloksiin.
kasvaa hyvin iäkkäiden määrä ja 75 vuotta täyttäneiden määrän on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Vanhustenpalveluiden käyttäjät ovat tilapäisesti osastohoidossa esimerkiksi jonkun infektion seurauksena,
pneumonia, virtsatieinfektio jne.
Tässä opinnäytetyössämme keskitymme kapeana osa-alueena fyysisen hoitoympäristön tilojen turvallisuuteen henkilökunnan
arvioimana. Fyysiseen hoitoympäristöön kuuluvat, rakennettu ympäristö osastohoidossa ja teknologinen
ympäristö, hoitolaitteet ja hälyttimet.
Opinnäytetyömme tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia keskivaikeaa ja vaikeaa muistihäiriösairautta sairastavan
potilaan fyysisen hoitoympäristön turvallisuutta lyhytaikaisessa osastohoidossa sisätautiosastolla. Selvitimme, miten
henkilökunta koki muistihäiriöisen potilaan hoitoympäristön turvallisuuden.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus. Aiheemme toimeksiantajana on Itä-Savon sairaanhoitopiiri. Tutkimukseemme
osallistui seitsemän hoitajaa sisätautiosastolta. Aineiston keräsimme avoimella kysymyksellä. Tutkimuksemme
aineistoa analysoimme aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hoitajien mielestä muistihäiriöisten potilaiden fyysisen hoitoympäristön turvallisuus
koostuu muistihäiriöisen potilaan hoitamisen haasteista, joita ovat hoitoympäristön uhat sekä fyysinen hoitoympäristöstö.
Hoitoympäristön turvallisuus koettiin tärkeänä, hoitajien kuuluu luoda turvallisuuden tunne sekä huolehtia
lääketurvallisuudesta.
Tutkimuksen tulosten mukaan hoitajat ovat tietoisia muistihäiriöisen potilaan fyysisen hoitoympäristön turvallisuus
tekijöistä. Tämänhetkiset realiteetit henkilökunnan mitoituksessa estävät joiltakin osin näitä turvallisuustekijöitä
toteutumasta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää erikoissairaanhoidossa kartoittamalla henkilökunnan työtehtäviä
ja mitoitusta, sekä peilaamalla niitä tämän tutkimuksen tuloksiin.