Uuden maksupalveludirektiivin muutokset mikroyrityksille
Jonkka, Kaisa (2017)
Jonkka, Kaisa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110916835
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110916835
Tiivistelmä
Tutkimuksen tilaajana toimi Aito Säästöpankki Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pankkiyhteyskanavan käyttöä uuden maksupalveludirektiivin tuomien muutosten seurauksena tiedonjakokanavana uusille toimijoille. Samalla haluttiin tutkia nykyistä hinnoittelua ja sen direktiivinmukaisuutta. Huomioon haluttiin ottaa myös tietosuoja-asiat ja nykyiset palvelut sekä niiden kehittäminen.
Teoriaosuus koostuu ensimmäisestä ja toisesta maksupalveludirektiivistä ja niiden vaikutuksista mikroyrityksille sekä pankkiyhteyskanavan toiminnasta. Teoriaosuudessa pyritään avaamaan direktiivien sisältöä ja pankkiyhteyskanavan toimintatapaa yrityksien ja pankkien välisenä tiedonkulkukanavana.
Tutkimuksellinen osuus toteutettiin haastatteluilla. Metodina käytettiin avointa haastattelua johtuen haastateltavien erilaisista asemista työelämässä. Tutkimuksellisen osuuden tarkoituksena oli selvittää mahdollisuudet pankkiyhteyskanavan hyödyntämiseen ja syventää tietoa sen nykyisestä käytöstä ja käyttöönottotavasta. Nykyinen hinnoittelu ja sen tarpeenmukainen muuttaminen olivat myös yksi teema haastateltaville. Uhkia ja mahdollisuuksia tutkittiin myös haastattelujen avulla.
Pohdintaosiossa käydään läpi tutkimustuloksia ja niiden perusteella tehtyjä kehitysehdotuksia koskien pankkiyhteyskanavaa kuin hinnoittelua ja uusia palvelumuotojakin. Pankkiyhteyskanavan käyttö rajapintoja avaavana välineenä olisi jo valmiiksi olemassa, joten myös kustannukset säilyisivät maltillisina. Sitä voitaisiin hyödyntää niin mikroyrityksien kuin henkilöasiakkaidenkin puolella. Mikroyritysten hinnoittelua tulisi todennäköisesti muuttaa enemmän henkilöasiakkaan mallin mukaiseksi, koska myös uudessa maksupalveludirektiivissä ne heijastetaan samaan asemaan. Uusien palvelumuotojen osalta Säästöpankit voisivat kehittää esimerkiksi verkkopankissa jo olemassa olevaa vapaaehtoista palvelua, Finanssivahtia, niin, että siitä voisi tulla haastaja esimerkiksi Apple Paylle ja Osuuspankin Pivolle, jolloin myös Säästöpankit voisivat toimia tilitieto- ja maksutoimeksiantopalveluntarjoajina tulevaisuudessa. Samalla pohditaan myös jatkotutkimusmahdollisuuksia ja tutkimuksen tekemisen onnistumista kokonaisuutena.
Teoriaosuus koostuu ensimmäisestä ja toisesta maksupalveludirektiivistä ja niiden vaikutuksista mikroyrityksille sekä pankkiyhteyskanavan toiminnasta. Teoriaosuudessa pyritään avaamaan direktiivien sisältöä ja pankkiyhteyskanavan toimintatapaa yrityksien ja pankkien välisenä tiedonkulkukanavana.
Tutkimuksellinen osuus toteutettiin haastatteluilla. Metodina käytettiin avointa haastattelua johtuen haastateltavien erilaisista asemista työelämässä. Tutkimuksellisen osuuden tarkoituksena oli selvittää mahdollisuudet pankkiyhteyskanavan hyödyntämiseen ja syventää tietoa sen nykyisestä käytöstä ja käyttöönottotavasta. Nykyinen hinnoittelu ja sen tarpeenmukainen muuttaminen olivat myös yksi teema haastateltaville. Uhkia ja mahdollisuuksia tutkittiin myös haastattelujen avulla.
Pohdintaosiossa käydään läpi tutkimustuloksia ja niiden perusteella tehtyjä kehitysehdotuksia koskien pankkiyhteyskanavaa kuin hinnoittelua ja uusia palvelumuotojakin. Pankkiyhteyskanavan käyttö rajapintoja avaavana välineenä olisi jo valmiiksi olemassa, joten myös kustannukset säilyisivät maltillisina. Sitä voitaisiin hyödyntää niin mikroyrityksien kuin henkilöasiakkaidenkin puolella. Mikroyritysten hinnoittelua tulisi todennäköisesti muuttaa enemmän henkilöasiakkaan mallin mukaiseksi, koska myös uudessa maksupalveludirektiivissä ne heijastetaan samaan asemaan. Uusien palvelumuotojen osalta Säästöpankit voisivat kehittää esimerkiksi verkkopankissa jo olemassa olevaa vapaaehtoista palvelua, Finanssivahtia, niin, että siitä voisi tulla haastaja esimerkiksi Apple Paylle ja Osuuspankin Pivolle, jolloin myös Säästöpankit voisivat toimia tilitieto- ja maksutoimeksiantopalveluntarjoajina tulevaisuudessa. Samalla pohditaan myös jatkotutkimusmahdollisuuksia ja tutkimuksen tekemisen onnistumista kokonaisuutena.