Läheisen haasteet ja tuen tarpeet muistisairaan kohtaamisessa

Abstract

Muistisairaudet lisääntyvät väestön ikääntymisen myötä ja aiheuttavat haasteita kansantaloudelle. Suomessa jo kaksi kolmasosaa vanhuspalveluiden käyttäjistä on muistisairaita ja muistisairaus on yleisin syy ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen. Valtaosa sairastuneista selviytyy kuitenkin kotonaan läheisten hoidon ja huolenpidon turvin. Omaishoidon tukeen oikeutettujen omaisten lisäksi muistisairaita hoitaa heidän kotonaan suuri joukko läheisiä ilman taloudellista, sosiaalista tai emotionaalista tukea. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, mitä haasteita ja tuen tarpeita läheisillä on muistisairaan kohtaamisessa. Tavoitteena oli tuottaa muistineuvojille tietoa siitä, miten he voisivat työssään tukea läheisiä kohtaamaan muistisairas. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluna. Aineiston analysointi toteutettiin induktiivisena sisällönanalyysinä.

Tutkimuksen tuloksena syntyi neljä pääluokkaa kuvaamaan vuorovaikutustilanteiden haasteisiin johtavia syitä: Muistisairaudesta aiheutuvat käyttäytymien muutokset, ymmärtämättömyys sairauden ominaispiirteistä, negatiiviset reaktiot ja läheisen kuormittuneisuus. Läheisten tuen tarpeiksi nousi esiin ammattilaiselta ja vertaisilta saatava tuki, oma aika, tieto muistisairauksien aiheuttamista muutoksista ja sopeutumisvalmennus sairauden eri vaiheissa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että läheisillä on monenlaisia haasteita muistisairaan kohtaamisessa ja että he tarvitsevat enemmän ja monipuolisempia tukipalveluita. Muistineuvojat voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia muistisairaiden läheisten neuvonnassa ja palveluohjauksessa. Tulosten samankaltaisuus aiempien tutkimusten kanssa lisää tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimustulokset tukevat myös kansallisia suosituksia kehittää uusia tukipalveluja muistisairaiden ja heidän läheistensä jaksamisen tueksi.

Memory disorders increase with the ageing of the population and cause challenges to national economy. In Finland, already two thirds of the clients of elderly care services are people with memory disorder. Memory disorders are the most common reason for the need of the 24-hour care. However, most of the memory patients are able to live at home with the help of the care given by the close ones. In addition to the family caregivers, many friends and relatives take care of the memory patient without economic, social or emotional support.

The aim of this study was to clarify what kind of challenges and need for support the close ones have with encountering the person with a memory disorder. This thesis was carried out as a qualitative study and the material was collected using focus group interview. The participants of the interview were the close ones of a person with a memory disorder. The analysis of the material was carried out as an inductive content analysis.

As a result of this study, four main classes describing the reasons leading to challenges in interaction were formed: Behavioral changes caused by memory disorder, lack of understanding of the features of memory disorder, negative reactions and burden experienced by close ones. The following types of support needs to the close ones were identified: Support from professionals and peer groups, time off from caring, information about the memory disorders and regular adaptation training to encounter a person with a memory disorder.

The conclusion of this study is that taking care of a person with a memory disorder is binding and burdening and close ones need more support in more versatile forms. With the help of the results of this study, the memory advisors are able to develop their work of supporting the close ones and relatives. The results are similar with other studies, which adds reliability to this study. The results support the national quality recommendations to develop support services for the people with a memory disorder and their close ones.