Ääni opastuksen keinona : esimerkkinä audiokierros Turun Luostarinmäellä
Kossila, Eino (2017)
Kossila, Eino
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016856
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016856
Tiivistelmä
Opinnäytetyö koostuu sekä tuoteosasta että kirjallisesta osasta.
Tuoteosa on Turun museokeskukselle Luostarinmäen käsityöläismuseoon keväällä 2017 tehty audio-opaskierros. Opastus esittelee sellaisia käsityöläismuseon kohteita ja yksityiskohtia, joista varsinaiset elävät oppaat ja taustamateriaalit eivät kerro.
Audiokierros koostuu kymmenestä nauhoitteesta, jotka museovieras voi kuunnella esimerkiksi älypuhelimellaan. Nauhoitteiden kesto on puolestatoista kolmeen minuuttiin.
Opinnäytetyön kirjallinen osa käsittelee audio-opastuksen rakentamista yleisemmin, mutta tekstissä käytetään esimerkkeinä tuoteosaa työstettäessä tehtyjä havaintoja.
Kirjallinen osa on hyödynnettävissä kuitenkin mihin tahansa vastaavaan tuotantoon. Sitä voi käyttää oppaana vastaavaa tuotantoa tehdessä.
Mitä ovat audiokierroksen vahvuudet ja heikkoudet? Millaisessa kohteessa audiokierrosta kannattaa käyttää? Miten ja millaisia äänen tehokeinoja kannattaa käyttää? Miten kuulijan katsetta ja sijoittumista kohteessa voi ohjata äänen avulla?
Kirjallisessa osassa perehdyn myös audio-opastuksen käsikirjoittamiseen, sekä siihen, millaisia erityishuomioita liittyy audio-opastuksen käsikirjoittamiseen verrattuna perinteisen radiosisällön, esimerkiksi radiokuunnelman, käsikirjoittamiseen.
Kolmantena aiheena käsittelen varsinaisen audion tuotantoa, teknisiä ratkaisuja sekä hyviksi havaitsemiani käytäntöjä tämänkaltaisen tuotannon teossa.
Tärkeimmät tekemäni havainnot liittyvät pohjatöiden ja suunnittelun perusteelliseen tekoon. Lopputuotanto on pidettävä mielessä aivan alusta lähtien jo tiedonhankintavaiheessa ja käsikirjoitusta laatiessa.
Audio-opastuksen puheosuuksia äänitettäessä on syytä työskennellä vähintään työparin kanssa, jolloin toinen voi keskittyä täysin kuuntelemaan ääninäyttelijän työtä.
Tehosteääniä käytettäessä ja niitä audiokirjastoista hankittaessa on alusta asti pidettävä kirjaa äänien lisensoinneista.
Tuoteosa on Turun museokeskukselle Luostarinmäen käsityöläismuseoon keväällä 2017 tehty audio-opaskierros. Opastus esittelee sellaisia käsityöläismuseon kohteita ja yksityiskohtia, joista varsinaiset elävät oppaat ja taustamateriaalit eivät kerro.
Audiokierros koostuu kymmenestä nauhoitteesta, jotka museovieras voi kuunnella esimerkiksi älypuhelimellaan. Nauhoitteiden kesto on puolestatoista kolmeen minuuttiin.
Opinnäytetyön kirjallinen osa käsittelee audio-opastuksen rakentamista yleisemmin, mutta tekstissä käytetään esimerkkeinä tuoteosaa työstettäessä tehtyjä havaintoja.
Kirjallinen osa on hyödynnettävissä kuitenkin mihin tahansa vastaavaan tuotantoon. Sitä voi käyttää oppaana vastaavaa tuotantoa tehdessä.
Mitä ovat audiokierroksen vahvuudet ja heikkoudet? Millaisessa kohteessa audiokierrosta kannattaa käyttää? Miten ja millaisia äänen tehokeinoja kannattaa käyttää? Miten kuulijan katsetta ja sijoittumista kohteessa voi ohjata äänen avulla?
Kirjallisessa osassa perehdyn myös audio-opastuksen käsikirjoittamiseen, sekä siihen, millaisia erityishuomioita liittyy audio-opastuksen käsikirjoittamiseen verrattuna perinteisen radiosisällön, esimerkiksi radiokuunnelman, käsikirjoittamiseen.
Kolmantena aiheena käsittelen varsinaisen audion tuotantoa, teknisiä ratkaisuja sekä hyviksi havaitsemiani käytäntöjä tämänkaltaisen tuotannon teossa.
Tärkeimmät tekemäni havainnot liittyvät pohjatöiden ja suunnittelun perusteelliseen tekoon. Lopputuotanto on pidettävä mielessä aivan alusta lähtien jo tiedonhankintavaiheessa ja käsikirjoitusta laatiessa.
Audio-opastuksen puheosuuksia äänitettäessä on syytä työskennellä vähintään työparin kanssa, jolloin toinen voi keskittyä täysin kuuntelemaan ääninäyttelijän työtä.
Tehosteääniä käytettäessä ja niitä audiokirjastoista hankittaessa on alusta asti pidettävä kirjaa äänien lisensoinneista.