Hämeenlinnalaisten maahanmuuttajien näkemyksiä alkuvaiheen kotoutumisen palvelutarpeista

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa maahanmuuttajien näkemyksiä kotoutumisen alkuvaiheen palvelu- ja toimintatarpeista. Työn toimeksiantajana oli Hämeen Setlementti sekä yhteistyökumppanina Hyvä alku Hämeessä -hanke. Opinnäytetyön teoria koostuu maahanmuuttoon ja kotoutumisprosessiin liittyvistä aiheista, kuten maahanmuuton historiasta, turvapaikanhakuprosessista, prosessiin vaikuttavasta lainsäädännöstä, kotoutumisen vaiheista, maahanmuuttajien palveluista sekä järjestöjen roolista kotoutumisessa.

Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja aineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluilla. Aineiston keräämisessä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin viittä hämeenlinnalaista pakolaistaustaista maahanmuuttajaa, jotka ilmoittautuivat haastateltaviksi Hyvä alku Hämeessä -hankkeen yhteiskuntainfon sekä Facebookin Hämeenlinna-ryhmän kautta. Tuloksissa nousivat esiin haasteet suomen kielen oppimisessa, työn saamisessa sekä neuvonnan ja tulkkauksen saatavuudessa. Tuloksissa näkyivät lisäksi vapaa-aikaan, turvallisuuteen sekä kantaväestöön liittyvät näkökulmat. Teoriasta korostui järjestötyön merkitys kotouttamistyössä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kotoutumisen alkuvaiheessa on tarvetta työelämäyhteistyöhön, johon suomen kielen opiskelu kiinnitettäisiin. Tämän lisäksi tarvetta olisi kantaväestön kohtaamista edistäviin toimintamuotoihin, jolloin myös suomen kielen käyttämiseen saataisiin mahdollisuuksia. Lisäksi kaivataan joustavampia neuvonta- ja tulkkaus-palveluita sekä maksuttomien tai halvempien harrastusmahdollisuuksien tukemista.

The aim of this Bachelor’s thesis was to chart immigrants’ views on the need for service and activities during the initial stages of the integration process. The project was commissioned by the Settlement Association of Häme and implemented in partnership with the Hyvä alku Hämeessä project. The theory for this Bachelor's thesis consisted of topics related to immigration and the integration process, such as the history of immigration, asylum process, legislation affecting the process, stages of integration, immigrant services and the role of associations in the integration process.

The thesis was qualitative and the material was collected by individual and group interviews. Half-structured theme interviews were conducted to collect the data. The interviewees were five immigrants from Hämeenlinna who have a refugee background and who had signed up for the interview in the information meeting of the Hyvä alku Hämeessä project or through the Hämeenlinna group in Facebook. The results highlighted challenges in learning Finnish, finding work, having access to advice and availability of interpreters. The results also showed aspects related to free time, safety and the original population. The theoretical background highlighted the important role of associations in the integration process.

As a conclusion, the initial stages of integration would benefit from cooperation with workplaces, which would involve language learning. More activities that promote interaction with the original population would be needed as well, in order to provide opportunities to use the Finnish language. In addition, more flexible information and interpretation services as well as support for free or cheaper hobbies are needed.