Suomenkielisen aineiston houkuttelevuus Fredrika-kirjastoissa : Fredrika-kirjastojen kokoelmatyö suomenkielisen asiakkaan näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sitä, miten houkuttelevat Fredrika-kirjastojen suomenkieliset kokoelmat ovat sen suomenkieliselle asiakkaalle. Asiaa tutkitaan kokoelmatyön näkökulmasta. Fredrika-kirjastot on Pohjanmaalla sijaitseva kirjastokimppa, jossa suomi on minoriteettikieli.

Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvantitatiivisia tilastollisia menetelmiä että kvalitatiivista havainnointia, koska asiakkaan mielikuva kirjastosta ei muodostu pelkästään kirjaston todellisen kokoelman perusteella, vaan myös asiakkaan omien kokemusten kautta. Tähän vaikuttavat paitsi mielikuva kokoelmasta, myös kirjaston fyysiset ratkaisut kuten aineistoesittelyt, muut esillepanot sekä hyllyryhmittely.

Tilastollisten menetelmien avulla kartoitettiin alueen ja sen kirjastojen tilannetta tilastojen valossa kuntien väestön sekä kirjaston kokoelmien, hankintojen, poistojen ja lainauksien kielijakauman suhteen suomen ja ruotsin kielen osalta. Havainnointiosuudessa tilastoanalyysin perusteella valikoituneissa kuudessa kirjastossa kierrettiin yhden viikon ajan havainnoimassa vertaishavainnoijan kanssa.

Fredrika-kirjastojen alueella suomenkielisen kokoelman osuus oli prosentuaalisesti pääsääntöisesti saman suuruinen kuin suomenkielisen väestöpohjan osuus, hankintojen ja poistojen määrän vaihdellessa vuosittain huomattavasti enemmän. Kaikissa muissa kirjastoissa, paitsi Kristiinankaupungissa, suomenkielistä väestöpohjaa oli jopa huomattavasti enemmän kuin suomenkielisiä lainauksia. Havainnointien pohjalta voidaan todeta, että jokaisessa kirjastossa oli aineistoesittelyjä myös suomeksi, mutta niiden määrä vaihtelee kirjastosta toiseen. Kirjaston houkuttelevuuteen vaikuttaa huomattavasti se, miten hyvin aineisto on esillä; eli aineistoesittelyt sisältäen uutuusesittelyt, face-uppien käyttö sekä yllättäen myös opasteet. Vertaishavainnoijan huomioiden pohjalta voidaan myös todeta, että suuri merkitys oli sillä, miten aineisto oli ryhmitelty kirjastossa. Mitä suurempi kokoelma oli, sitä houkuttelevampi se oli – mutta myös kokoelman sisäinen valikoima nousi merkitseväksi.

The purpose of this thesis is to study that how attractive the Fredrika libraries’ Finnish speakin patrons find their Finnish-language collections. The study was conducted from the point of view of collection work. The Fredrika libraries is a coalition of libraries in Ostrobothnia, where Finnish is the minority language.

Both quantitative statistical and qualitative observational methodologies were used in this study, because patrons not only form their mental image of libraries based on, but also based on patrons’ own experiences. The experience is formed not only by the mental image of the library’s collection, but also by the physical solutions in the library, such as book displays and shelving.

Through statistical methodologies and research statistics, the situation was charted in the whole area, and at the libraries in the coalition, in terms of language distribution between Finnish and Swedish in the municipalities and the collections of the libraries, procurement of books, removal of books, and loans. In observational part of the study, six of the libraries were selected based on the statistical analysis for observation by the author of thesis, and a peer observer. The observations were made in the course of one week.

In Fredrika libraries, the Finnish-language collections were usually equal to the share of the Finnish population in the area. There was much dispersion in the procurement and removal of books annually. In all municipalities, excluding Kristiinankaupunki, the Finnish-speaking population was even considerably larger in relation to the loans of Finnish material. Based on the observations, every one of the libraries had book displays in Finnish, but they varied in number. Factors influencing the attractiveness of a library included how well the literature is displayed, different kinds of displays, use of face-ups and, surprisingly, also sign-posts. Based on the peer observer’s observations, placement of literature in the library also has a substantial effect. The larger the collection is, the more attractive it is – but the selection of books within a collection also plays a significant role.