Asianomistajan oikeudet ja velvollisuudet parisuhdeväkivaltarikosten todistelussa
Seppänen, Saara (2017)
Seppänen, Saara
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111517131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111517131
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää asianomistajan oikeudet ja velvollisuudet parisuhdeväkivaltarikosten todistelussa. Vuonna 2016 toteutettu todisteluun liittyvä lakimuutos mullisti oikeudenkäymiskaaren säädökset ja vaikutti hyvin ratkaisevasti parisuhdeväkivaltarikosten todisteluun. Uudistuksen myötä asianomistajaa, jolla on vaatimuksia, kohdellaan asianosaisena ja asianomistajaa, jolla ei ole vaatimuksia, kohdellaan todistajana. Todistajia koskevaa lähiomaisen vaitiolo-oikeutta laajennettiin niin, että entistä useammalla on oikeus kieltäytyä todistamasta vedoten rikoksesta epäillyn ja todistajan väliseen suhteeseen. Parisuhdeväkivalta tapahtuu usein yksityisessä paikassa, jolloin asianomistaja saattaa olla ainut todistaja tapahtuneelle. Kieltäytymisoikeutta käytettäessä rikosta on hankala näyttää toteen. Opinnäytetyön toinen tutkimuskysymys selvitti suojaako todistelu-uudistus parisuhdeväkivallan uhria tosiasiallisesti. Tutkimusmenetelmänä oli pääosin lainopillinen tutkimus, mutta työtä varten toteutettiin pienimuotoinen kysely syyttäjille todistelu-uudistuksen vaikutuksesta heidän työhönsä rikosvastuun toteuttajina. Opinnäytetyössä oli siis myös empiirinen laadullinen tutkimus.
Asianomistajan asema rikosasiassa ja aseman myötä oikeudet ja velvollisuudet todistelussa riippuvat tämän esittämistä vaatimuksista. Asianosaisasianomistajalla on muun muassa negatiivinen totuusvelvollisuus ja erilaiset oikeudet kieltäytyä tulemasta kuulluksi todistelutarkoituksessa, jonka myötä hänen esitutkintakertomustaan voidaan tietyissä tapauksissa lukea. Asianomistajaa, jolla ei ole vaatimuksia, kohdellaan todistajana. Todistajaa taas koskevat eri säännökset kuten oikeus kieltäytyä todistamasta lähiomaistaan vastaan. Tämä läheisen vaitiolo-oikeus voidaan lakimuutoksen myötä kuitenkin murtaa lähisuhdeväkivaltatapauksissa, joissa voidaan epäillä rikoksesta epäillyn painostavan uhria olemaan hiljaa.
Laki pyrkii suojaamaan uhria, mutta antaa kuitenkin uhrille vaitiolo-oikeuden myötä mahdollisuuden vaikuttaa rikosvastuun toteutumiseen, mikäli näyttöä ei ole saatu kasaan tarpeeksi. Näytön keräämiseen kuluva aika pitkittää rikosprosessia. Todistelu-uudistuksen myötä laissa on myös määrittelemättä esimerkiksi lähisuhteen luonne, eli se kenelle vaitiolo-oikeus kuuluu. Opinnäytetyössä tuodaan siis myös todistelu-uudistuksen ongelmakohdat esiin parisuhdeväkivallan todistelun näkökulmasta. Johtopäätöksenä esitellään kootusti parisuhdeväkivaltarikoksen asianomistajien oikeudet ja velvollisuudet parisuhdeväkivaltarikosten todistelussa sekä huomioidaan lakimuutoksen aiheuttamat ristiriidat uhrin kannalta.
Asianomistajan asema rikosasiassa ja aseman myötä oikeudet ja velvollisuudet todistelussa riippuvat tämän esittämistä vaatimuksista. Asianosaisasianomistajalla on muun muassa negatiivinen totuusvelvollisuus ja erilaiset oikeudet kieltäytyä tulemasta kuulluksi todistelutarkoituksessa, jonka myötä hänen esitutkintakertomustaan voidaan tietyissä tapauksissa lukea. Asianomistajaa, jolla ei ole vaatimuksia, kohdellaan todistajana. Todistajaa taas koskevat eri säännökset kuten oikeus kieltäytyä todistamasta lähiomaistaan vastaan. Tämä läheisen vaitiolo-oikeus voidaan lakimuutoksen myötä kuitenkin murtaa lähisuhdeväkivaltatapauksissa, joissa voidaan epäillä rikoksesta epäillyn painostavan uhria olemaan hiljaa.
Laki pyrkii suojaamaan uhria, mutta antaa kuitenkin uhrille vaitiolo-oikeuden myötä mahdollisuuden vaikuttaa rikosvastuun toteutumiseen, mikäli näyttöä ei ole saatu kasaan tarpeeksi. Näytön keräämiseen kuluva aika pitkittää rikosprosessia. Todistelu-uudistuksen myötä laissa on myös määrittelemättä esimerkiksi lähisuhteen luonne, eli se kenelle vaitiolo-oikeus kuuluu. Opinnäytetyössä tuodaan siis myös todistelu-uudistuksen ongelmakohdat esiin parisuhdeväkivallan todistelun näkökulmasta. Johtopäätöksenä esitellään kootusti parisuhdeväkivaltarikoksen asianomistajien oikeudet ja velvollisuudet parisuhdeväkivaltarikosten todistelussa sekä huomioidaan lakimuutoksen aiheuttamat ristiriidat uhrin kannalta.