Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Satakunnan ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Satakunnan ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Ilmatiiviyden parantaminen uudisrakentamisessa

Virtanen, Ville (2017)

 
Avaa tiedosto
Virtanen_Ville.pdf (999.1Kt)
Lataukset: 


Virtanen, Ville
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111517151
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuinka rakennustyömaalla tulisi toimia, jotta puurankarakenteisen uudisrakennuksen vaippa olisi mahdollisimman ilmatiivis. Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Rakennusliike A. Virtanen Oy:n kanssa tavoitteena pienentää heidän rakentamiensa uudiskohteiden ilmavuotolukua.

Rakennuksen ilmatiiviydellä tarkoitetaan rakennuksen vaipan ilmapitävyyttä eli sitä kuinka hyvin rakennuksen vaippa estää haitallista ilmanvaihtuvuutta rakenteen eri kerrosten läpi. Ilmatiiviys vaikuttaa energiankulutukseen, kosteustekniseen toimivuuteen, sisäilman laatuun sekä asumisviihtyvyyteen. Rakennuksen ilmatiiviyttä tutkitaan tiiviysmittauksella, jossa selvitetään kuinka paljon rakennuksen vaippa päästää lävitseen vuotoilmaa 50 Pa:n paine-erossa. Yleisimpiä ilmavuotokohtia rakennuksessa ovat höyrynsulussa olevat epäjatkuvuuskohdat. Näitä ovat ulkoseinän ja yläpohjan liitoskohdat, ikkunat ja ovet sekä näiden liitoskohdat ulkoseinissä, ulkoseinän ja ilmansulun läpiviennit, ulkoseinän ja alapohjan liitoskohdat sekä ulkonurkat.

Puurankarakenteisissa rakennuksissa haitallinen ilmanvaihtuvuus ehkäistään asentamalla vaipan sisäpuolelle erillinen höyrynsulkumuovi. Höyrynsulkumuovin tulisi jatkua yhtenäisenä koko rakennuksen vaipan ympäri, jotta vaippa olisi tiivis. Haasteita tähän tuo höyrynsulkumuovin liitoskohdat ja läpiviennit sekä sen ehjänä pysyminen.

Alapohjan ja ulkoseinän välisessä liitoksessa suurin huomio tulee kiinnittää rakenteen liitoksiin ja läpivientien tiivistämiseen. Lattialaatan alle limitetään radonkaista, joka katkaisee ilmavirtauksen lattialaatan ja sokkelin välistä sekä estää haitallisen radonkaasun kulkeutumisen maaperästä huoneilmaan. Ulkoseinässä höyrynsulkumuovi asennetaan runkotolppien ja koolauksen väliin lämmöneristyksen lämpimämmälle puolelle. Yläpohjaan asennettava höyrynsulkumuovi niitataan kattoristikon alapaarteeseen. Höyrynsulkumuovin asennuksessa tulee olla tarkka, jotta muovi ei rikkoonnu. Ikkuna- ja oviaukoissa ilmavuodot ehkäistään huolellisella ja oikeaoppisella ikkunoiden ja ovien asennuksella. Ylimääräisiä läpivientejä höyrynsulussa tulisi välttää. Pakolliset läpiviennit tuodaan yksitellen höyrynsulun läpi ja tiivistetään tarkoituksenmukaisilla läpivientikappaleilla tai teippaamalla ne huolellisesti. Höyrynsulkumuovin asennuksessa syntyneet reiät täytyy tiivistää erikseen höyrynsulkuteipillä, jossa on riittävä tartuntakyky. Jos höyrynsulkumuoviin tulee liitoskohta, täytyy se limittää ja teipata huolellisesti. Tarkalla ja huolellisella työllä on mahdollista saavuttaa ilmatiivis ja energialuokaltaan alhainen uudiskohde.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste