Passiivinen metsänomistaminen Keski-Suomessa : Passiiviseksi mielletyt metsänomistajat ja passiivisuuteen vaikuttavat syyt

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka moni Keski-Suomen alueella metsää omistavista passiivisiksi oletetuista metsänomistajista on tosiasiassa metsätaloudellisesti passiivisia ja metsiä niukasti hyödyntäviä. Lisäksi selvitettiin, mitkä syyt vaikuttavat passiivisuuden taustalla. Opinnäytetyö toteutettiin osana Suomen metsäkeskuksen Sykettä Keski-Suomen metsiin -hanketta ja sen aineisto kerättiin huhti-heinäkuussa 2017 metsänomistajille tehtyjen puhelinhaastatteluiden avulla.

Suurin osa passiivisiksi ennakkotietojen perusteella mielletyistä metsänomistajista osoittautui aktiivisiksi tai osittain aktiivisiksi. Yli neljäsosa haastatteluihin osallistuneista luokiteltiin metsätaloudellisesti passiivisiksi, jotka eivät olleet toteuttaneet viimeisen vuosikymmenen aikana puun myyntiä tai metsänhoitotoimenpiteitä. Passiivisuus vaikuttaa tulosten perusteella olevan usein pysyvä tila, sillä vain viidenneksellä passiivisiksi luokitelluista oli toimenpiteiden toteutusaikomuksia tulevien vuosien aikana.

Metsän hoitamattomuuteen ja puun myymättömyyteen vaikuttavia syitä mainittiin lukuisia erilaisia ja ne vaihtelivat suuresti vastaajien kesken. Merkittävimpinä syinä metsän hoitamattomuudelle mainittiin ajanpuute, oma ikä ja terveydentila sekä kiinnostuksen puute. Puun myymättömyyden syynä sen sijaan pidettiin useimmin metsän kehitysvaihetta, hakkuutulojen tarpeettomuutta ja puun alhaista hintatasoa. Täydellisen metsätaloudellisen passiivisuuden syinä pidettiin metsänhoitotöiden osalta kiinnostuksen puutetta ja omaa ikää sekä terveydentilaa ja puun myymättömyyden osalta hakkutulojen tarpeettomuutta ja tilan pientä pinta-alaa.

The aim of this thesis was to find out how many of the forest owners expected to be inactive are actually passive and do not manage their forests or take economical advantage of their forest properties. Additionally, the purpose was to recognize the reasons behind passive forest ownership. The study was executed to forest owners in Central Finland area and was carried out as a part of The Finnish Forest Centre’s project Sykettä Keski-Suomen metsiin. The material for the report was collected between April and July 2017 through telephone interviews.

The interviews revealed that most of the forest owners expected to be inactive turned out to be active or partially active. Only a little over one quarter of interviewees were classified as passive. In this study passive was defined as a forest owner who had not sold any wood or done any silvicultural or forest improvement work in the last decade. Only one fifth of the passive forest owners had plans to do forestry measures in the near future.

There were many reasons among the interviewees for not taking forest measures in their forests. The most common reasons were the lack of time, lack of interest and interviewee’s own age and health. The forests development stage, the fact for not needing the revenue from the sale of wood and timber’s low price were mentioned as reasons for not selling the stumpage. Complete passivity was explained with a lack of interest towards silvicultural and forest improvement work, not needing the revenue from selling, the size of the forest area of being small and also with the forest owner’s age and health.