Hyvä vuorovaikutus hoitohenkilöstön ja omaishoitajan välillä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kyselytutkimuksen avulla selvittää hoitohenkilöstön ja omaishoitajien välistä vuorovaikutusta, hoitojaksojen vaikutusta omaishoitajien jaksamiseen sekä tiedonkulkua omaishoitajien ja hoitohenkilökunnan välillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa Palvelukeskus Ruskahoville lyhytaikaishoidon kehittämiseksi ja omaishoitajien kanssa tehtävän yhteistyön sekä vuorovaikutuksen parantamiseksi.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena omaishoitosopimuksen tehneille omaishoitajille, joiden hoidettavat käyttivät säännöllisesti tai satunnaisesti Ruskahovin lyhytaikaishoitojaksoja. Kyselytutkimukseen osallistui kaksitoista omaishoitajaa. Kyselylomake sisälsi kahdeksan avointa kysymystä. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustulosten mukaan omaishoitajien ja hoitohenkilöstön välinen vuorovaikutus ja yhteistyö koettiin yleensä hyväksi ja asialliseksi. Ongelmakohdaksi tutkimuksen mukaan nousi hoitohenkilöstön kiire ja suuri työmäärä. Lyhytaikaishoidolla oli merkittävä vaikutus omaishoitajien jaksamiseen. Lyhytaikaishoitojaksot mahdollistivat palautumisen rankoista kotihoitojaksoista antaen mahdollisuuden levätä, harrastaa ja hoitaa sosiaalisia suhteita. Tutkimuksessa ilmeni puutteita sisäisessä tiedonkulussa hoitohenkilöstön välillä. Omaishoitajat kokivat, että hoitohenkilöstö ei aina pystynyt antamaan tarpeeksi tietoa hoidettavan tilanteesta.

Kyselytutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että lyhytaikaishoitojaksot parantavat merkittävästi omaishoitajien jaksamista mahdollistaen lepäämisen, virkistäytymisen ja harrastamisen. Kehitettäviä asioita oli sisäisen tiedonkulun parantaminen ja vuorovaikutustilanteiden saaminen rauhallisiksi ja kiireettömiksi.

The aim of this study was to examine the interaction between care home staff and informal carers as well as how short-term care periods at a care home influence the wellbeing of carers, and how information is shared between carers and care home staff. The goal was to gather information for the residential care home Ruskahovi in order to help them develop their short-term care services as well as improve the interaction and cooperation between the staff and the carers.

The study was carried out as a survey among the carers who have a care agreement with the local municipality and whose family member has stayed regularly at Ruskahovi for short-term care periods. Twelve carers took part in the survey. The questionnaire included eight open-ended questions. The collected material was analysed through content analysis.

Based on the results, interaction and co-operation between the carers and the staff was all in all seen as working well and appropriately. However, the heavy workload and busy work schedule of the staff was identified as a key problem. Short-term care periods had a significant impact on the carers` wellbeing. During the short-term care periods the carers were able to recover from exhausting home care periods, making it possible for them to rest, take part in their hobbies and take care of their social life. In addition, the study revealed shortcomings in how well information was shared between staff members. The carers felt that the staff were not always able to give a sufficient amount of information on how well their family member was doing.

In conclusion, it can be stated that short-term care periods at a care home improve the carers` wellbeing by giving them a chance to rest, refresh, and take part in their hobbies. Areas of improvement included internal communication within the staff and how to promote calm and leisurely interaction between the staff members and carers.