Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää päiväkoti Kuperkeikan toimintakulttuurin nykytilaa analysoimalla henkilökunnalle tehdyn kyselyn vastauksia. Tavoitteena oli tuottaa tilaajalle tietoa asiakaslähtöisyyden ja osallistavien käytäntöjen toteutumisesta päiväkodin arjessa sekä kartoittaa henkilökunnan osaamista ja kehittämistarpeita. Nakkilan sivistystoimi on tilannut opinnäytetyön osana valtionavustuksella rahoitettua Kuperkeikka-hanketta, jonka tavoitteena oli varhaiskasvatuksen käytänteiden kehittäminen lapsilähtöisen toiminnan, huoltajien osallisuuden, päiväkodin toimintatapojen, vuorovaikutuksen sekä moniammatillisen yhteistyön osa-alueilla. Opinnäytetyö oli luonteeltaan tutkimuksellinen. Valmis laadullinen tutkimusaineisto saatiin hankekoordinaattorilta lokakuussa 2016. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustulokset raportoitiin tutkimuskysymyksittäin. Valmis työ toimitettiin tilaajalle marraskuussa 2017.

Tutkimustulosten perusteella päiväkodin toimintakulttuuri oli arvomaailmaltaan lapsilähtöinen ja lapsilähtöisyys oli kasvattajille myönteinen käsite. Lasten osallisuus päiväkodin toiminnassa ilmeni siitä, että lapsia kuunnellaan ja ilmapiiri on lasten valintoja salliva. Erityislasten osallisuus oli päiväkodissa huomioitu ja mahdollistettu monin tavoin. Huoltajien osallisuus koettiin pääosin riittävänä. Lasten ja henkilökunnan välisen vuorovaikutuksen kuvattiin olevan avointa, lämmintä ja luottamuksellista. Pienryhmätoimintaa pidettiin hyödyllisenä työvälineenä ja ryhmäkoon nähtiin vaikuttavan vuorovaikutuksen laatuun. Leikki ilmeni oleellisena osana lapsilähtöistä ja osallistavaa toimintaa, vuorovaikutusta sekä lasten sosiaalisten taitojen kehittämistä. Moniammatillisuus näyttäytyi työyhteisön sisäisenä moniammatillisuutena. Henkilökunnalla on erilaisia erityisosaamisalueita, joita voidaan hyödyntää päiväkodin arjessa.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että päiväkodin toimintakulttuurin kehittämisessä tulisi huomioida erityisesti lasten osallisuus toiminnan toteuttamisessa ja arvioinnissa. Henkilökunnalla oli hyvä käsitys erilaisista toimintatavoista, joilla voidaan tukea lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä ja osallisuutta. Henkilökunnan näkökulmasta keskeinen kehittämistarve oli saada työvälineitä arjen haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Henkilökunta toivoi myös lisää aikaa lasten yksilölliseen kohtaamiseen. Henkilökunnan yhtenäinen lapsilähtöisyyttä korostava arvomaailma luo hyvän pohjan yhteisön toimintakulttuurin kehittämiselle.

Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista tutkia, miten Kuperkeikka-hanke on vastannut päiväkodin toimintakulttuurin kehittämistarpeisiin. Jatkotutkimusta ajatellen tämän opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää loppuselvityksen mittarin rakentamisessa.

The purpose of this thesis was to study the operational culture of day-care center Kuperkeikka by analysing the answers to a staff questionnaire. The objective of this thesis was to produce information on the state of child-oriented education and partici-patory practices in everyday interaction and to explore staff skills and development needs. The thesis was ordered by Nakkila municipality education and cultural services as part of the state funded Kuperkeikka-project. The project aimed to develop operational culture with regards to child-oriented education, parents' participation, early childhood educational practices, interaction and multiprofessionalism. The research method of this thesis is qualitative. The data was collected by the project-coordinator and received for analysis in October 2016. The data was analysed using inductive content analysis. The finished study was delivered to the client in November 2017.

According to the results, the operational culture of the day-care center is guided by child-oriented values. The concept of child-oriented education is seen by the staff as positive. Children's participation in daily practices was evident in the fact that children were listened to, as well as in a general atmosphere promoting children's agency. The participation of children with special needs is enabled in many ways. Parents' participation in their children's day care was deemed to be predominantly adequate. The interaction between children and staff was described as open, warm and trustful. Group size was seen to have a substantive effect on the quality of group interaction. Dividing children into smaller groups was considered a useful operational tool. Free play was seen as a central part of child-oriented education, participatory practices and interaction as well as the development of children's social skills. The working environment is internally multi-professional. Staff have various special skills that can be utilized in the day-care environment.

Results indicate that operational development should focus on enabling children's participation in the implementation and evaluation of daily activities. The staff have a good grasp of methods that can be used to support the development of children's social skills and agency. From a developmental perspective, the staff hoped to gain further skills in dealing with challenging educational situations. Staff also wanted more time to interact with individual children. The shared child-oriented value system of the staff provides a good base for the development of operational culture.

Further research could focus on the impact of the Kuperkeikka-project on the operational culture of the day-care center. The results of this thesis can be utilized in the development of a final evaluation tool for the project.