Nuoren jääkiekkoilijan palautuminen kilpailukauden alussa
Luoto, Emma; Väyrynen, Anni (2017)
Luoto, Emma
Väyrynen, Anni
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117565
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117565
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nuorten jääkiekkoilijoiden palautumista kilpailukau-den alussa. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena kymmenelle Savonlinnan Pallo-kerho Oy:n eli SaPKo:n A-juniori joukkueen pelaajalle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli sel-vittää Firstbeat Technologies Oy:n kehittämän Hyvinvointianalyysin avulla, miten pelaajat palautuivat kilpailukauden alussa sekä onko eri-ikäisten ja eri harjoitustaustan omaavien pelaajien palautumisessa eroa.
Ylikuormitustila on yleinen ongelma urheilijoilla. Noin 10-20 % urheilijoista kärsii ylikuormi-tustilasta vuosittain. Ylikuormitustila ei ole vain aikuisurheilijoiden ongelma, vaan myös nuoret urheilijat kärsivät siitä. Ruotsalaisilla lukioikäisillä urheilijoilla tehdyn tutkimuksen mukaan 37 % tutkimukseen osallistuneista urheilijoista kärsi ylikuormitustilasta. Sopivalla harjoittelun rytmittämisellä ja palautumisen ja kuormittumisen seurannalla pystytään ennal-taehkäisemään ylikuormitustilan syntyminen. Jotta ylikuormitustilalta ja rasitusperäisiltä vammoilta vältyttäisiin, on tärkeää, että urheilija tunnistaa elimistönsä väsymistilan ja val-mentaja optimoi harjoittelun kokonaisrasituksen. Kuormituksen ja palautumisen välistä ta-sapainoa on kuitenkin mahdotonta kontrolloida pelkästään urheilijan omien tuntemusten perusteella. Tästä syystä harjoittelun kuormittavuuden ja urheilijan palautuneisuuden arvi-oimiseksi tarvitaan myös objektiivisia mittareita.
Firstbeat Hyvinvointianalyysi -mittauksen perusteella opinnäytetyössä tutkituista pelaajista kuusi oli palautunut mittausjakson aikana hyvin ja kaksi kohtalaisesti. Kahden pelaajan mit-taukset jouduttiin keskeyttämään mittalaitteiden teknisten vikojen vuoksi jo mittausjakson alussa, eikä kyseisten mittausten aineistoa kyetty hyödyntämään.
Mittausten perusteella pelaajan iällä tai harjoitustaustalla ei näyttäisi olevan yhteyttä pelaa-jan palautumiseen. Mittauksen ryhmäkoko oli kuitenkin melko pieni, joten ryhmien väliset erot eivät välttämättä tule esille, vaikka sellaisia olisikin olemassa. Hajonta pelaajien palau-tuneisuudessa sekä eri ikäryhmien sisällä, että samankaltaisen harjoitustaustan omaavien pelaajien välillä oli myös melko suuri. Erot pelaajien palautuneisuudessa lienevätkin johtu-neen pelaajien yksilöllisistä kuormitustekijöistä.
Ylikuormitustila on yleinen ongelma urheilijoilla. Noin 10-20 % urheilijoista kärsii ylikuormi-tustilasta vuosittain. Ylikuormitustila ei ole vain aikuisurheilijoiden ongelma, vaan myös nuoret urheilijat kärsivät siitä. Ruotsalaisilla lukioikäisillä urheilijoilla tehdyn tutkimuksen mukaan 37 % tutkimukseen osallistuneista urheilijoista kärsi ylikuormitustilasta. Sopivalla harjoittelun rytmittämisellä ja palautumisen ja kuormittumisen seurannalla pystytään ennal-taehkäisemään ylikuormitustilan syntyminen. Jotta ylikuormitustilalta ja rasitusperäisiltä vammoilta vältyttäisiin, on tärkeää, että urheilija tunnistaa elimistönsä väsymistilan ja val-mentaja optimoi harjoittelun kokonaisrasituksen. Kuormituksen ja palautumisen välistä ta-sapainoa on kuitenkin mahdotonta kontrolloida pelkästään urheilijan omien tuntemusten perusteella. Tästä syystä harjoittelun kuormittavuuden ja urheilijan palautuneisuuden arvi-oimiseksi tarvitaan myös objektiivisia mittareita.
Firstbeat Hyvinvointianalyysi -mittauksen perusteella opinnäytetyössä tutkituista pelaajista kuusi oli palautunut mittausjakson aikana hyvin ja kaksi kohtalaisesti. Kahden pelaajan mit-taukset jouduttiin keskeyttämään mittalaitteiden teknisten vikojen vuoksi jo mittausjakson alussa, eikä kyseisten mittausten aineistoa kyetty hyödyntämään.
Mittausten perusteella pelaajan iällä tai harjoitustaustalla ei näyttäisi olevan yhteyttä pelaa-jan palautumiseen. Mittauksen ryhmäkoko oli kuitenkin melko pieni, joten ryhmien väliset erot eivät välttämättä tule esille, vaikka sellaisia olisikin olemassa. Hajonta pelaajien palau-tuneisuudessa sekä eri ikäryhmien sisällä, että samankaltaisen harjoitustaustan omaavien pelaajien välillä oli myös melko suuri. Erot pelaajien palautuneisuudessa lienevätkin johtu-neen pelaajien yksilöllisistä kuormitustekijöistä.