Ulosottomiehen velvollisuus hakea pesänselvittäjää ja pesänjakajaa kuolinpesäosuuden ulosmittauksen jälkeen

Abstract

Ulosotossa on kyse laiminlyötyjen velvoitteiden täytäntöönpanosta. Ulosottoviranomaisten tehtävänä on huolehtia niin velkojan kuin velallisenkin edusta. Perintö syntyy lakimääräisesti tai testamentin kautta lähiomaisen tai muun perinnönjättäjän kuoltua. Myös oikeus perintöön on velalliselta ulosmitattavissa olevaa varallisuutta ja näin ollen siis kuolinpesäosuus voidaan ulosmitata.

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kuolinpesäosuutta ulosmittauksen kohteena, pesänselvitystä perinnönjaon edellytyksenä sekä perinnönjaon suorittamista ulosmittauksen loppuunsaattamisen edellytyksenä. Tavoitteena oli selvittää mitä toimia ulosottomiehellä on käytettävissään ulosmittauksen loppuunsaattamiseksi perinnönjaon myötä silloin, kun velallisen pesäosuus tai oikeus perintöön on ulosmitattu. Tavoitteena oli, että työtä voisi hyödyntää ohjeen tapaan työelämässä. Tarkoituksena oli tutkia milloin pesänselvittäjän ja pesänjakajan hakeminen on mahdollista ulosottomiehen toimesta sekä milloin ne voidaan nähdä ulosottomiehen velvollisuutena, kun kuolinpesäosuus on ulosmitattu ja mihin ulosottomiehen harkinta näissä tilanteissa perustuu. Menetelmänä työssä on käytetty lainopillista tutkimusta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Pirkanmaan ulosottovirasto.

Tutkimuskysymykseen, mitä keinoja ulosottomiehellä on käytettävissään kuolinpesä-osuuden ulosmittaamisen jälkeen perinnönjaon aikaansaamiseksi ja milloin näihin toimiin tulee ryhtyä, ei ole annettavissa yhtä oikeaa vastausta. Ulosottokaaren 4:79:n mukaan ulosottomies saa tarvittaessa hakea pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä. Lainopillinen tutkimus kuitenkin osoitti, että käytännössä joissakin tapauksissa ulosottomiehellä on velvollisuus näiden hakemiseen. Kuolinpesäosuuden ulosmittaamisen tarkoituksena on saada velallisen velkoja maksetuksi ja viime kädessä perinnönjakoon ryhtymisestä huolehtiminen pesänjakajan hakemisella on ulosottomiehen velvollisuus. Perinnönjako edellyttää pesänselvitystä, joten mikäli sitä ei ole hoidettu osakkaiden toimesta, tulee ulosottomiehen hakea myös pesänselvittäjän määräämistä. Osakkaiden passiivisuus ryhtyä pesänselvitykseen ja pesänjakoon on yleisin syy ulosottomiehen toimintavelvollisuuden käynnistymiseen.

Ulosottomiehen työssä korostuu itsenäinen harkinta, jota ohjaa ulosottolainsäädäntö. Työ osoitti, että merkittävimmät harkinnassa huomioitavat ulosoton periaatteet ovat asianmukaisuuden ja joutuisuuden vaatimukset. Päätöksiä tehdessä tulee huomioida myös sivullisiin kohdistuvat oikeusvaikutukset ja toimia vähimmän haitan periaatteen mukaisesti.

Enforcement is a matter of collecting judgement debts. The enforcement authorities are to protect the interest of both creditors and debtors. The right to inheritance can also be distrained. The Act of Enforcement was reformed in 2007 and at the same time, the position of creditors became easier. The right to request an administrator and an executor was transferred from the creditors to the distrainer.

The objective of this study was to gather information on the distrainer’s responsibility to request an appointment of an administrator and an executor. The inheritance should be distributed so that the enforcement can be completed. However, the distribution of an estate requires estate administration. The purpose was also to find out in which situations that would happen, and which principles guide the distrainer’s discretion. The method in this thesis was a legal study.

The legal study showed that if the joint owners of the estate are passive about these duties, the duty to act passes to the distrainer. Based on the study, the passivity of the joint owners is the most common reason for this. The distrainer’s job requires careful consideration, knowledge of legislation and demanding decisions. The legal effects on the third parties should be taken into account, and the actions should cause as little harm as possible.