Sähköisen perehdyttämiskäytännön ongelmakohtien tunnistaminen ja kehittäminen eräässä henkilöstöpalvelualan yrityksessä
Malkamo, Mia (2017)
Malkamo, Mia
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217706
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää henkilöstöpalvelualan yrityksen uuden sähköisen perehdyttämismenetelmän mahdolliset ongelma- ja kehittämiskohteet välitettävien työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää ongelmakohtia, joita esiintyy käytössä olevassa perehdyttämismenetelmässä ja tarkastella saavutettiinko menetelmällä tavoitteet, jotka ovat olleet käyttöönoton taustalla. Lisäksi tavoitteena oli löytää esiin tulleille ongelmille kehittämisehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Tutkimus toteutettiin käyttäen kvalitatiivista menetelmää. Tiedonkeruu tapahtui puhelimessa tehdyillä teemahaastatteluilla.
Aiheen merkitys on suuri, sillä perehdyttäminen on yksi olennaisimmista asioista työsuhteen alkuvaiheessa ja vaikuttaa suuresti työntekijöiden toimintaan ja tuottavuuteen. Aiheen tutkimattomuuden vuoksi tämä tutkimus on tärkeä ja hyödyllinen toimeksiantajayritykselle.
Teoreettinen viitekehys koostuu viidestä pääkappaleesta. Ensin kuvataan perehdyttämistä ja työnopastusta yleisesti. Toisena käsitellään digitalisaatiota, sähköistä perehdyttämismateriaalia sekä kuvataan toimeksiantajayrityksessä käytössä olevaa käytäntöä. Kolmantena tarkastellaan perehdyttämistä oppimistapahtumana ja erilaisia oppimistyylejä. Neljäntenä tuodaan esiin perehdyttämisen vaikutuksia työn aloitukseen, tuottavuuteen ja tehokkuuden. Viimeisenä käsitellään käyttäjäkokemusta.
Tutkimuksessa tuli esiin, että käyttöönoton taustalla olleet tavoitteet on osittain jo saavutettu. Sähköinen perehdyttämismenetelmä koetaan hyväksi ja nykyaikaiseksi tavaksi perehdyttää. Siitä huolimatta perehdyttämisen merkitys on monelle yhä tuntematon ja sen vuoksi menetelmää myös kyseenalaistettiin. Esille tulleita ongelmakohtia olivat muun muassa ohjeistuksen sekä tiedon perille menemisen puute. Oppimistyyleissä korostui mallista katsominen sekä useamman eri tyylin sekoitus. Yleisperehdyttämistä työsuhdeasioihin ja sen vaikutuksia työn aloitukseen, tuottavuuteen tai tehokkuuteen ei yleisesti tunnisteta. Työnopastuksen merkitys korostui. Sen koetaan johtavan tuottavampaan toimintaan työn alussa.
Aiheen merkitys on suuri, sillä perehdyttäminen on yksi olennaisimmista asioista työsuhteen alkuvaiheessa ja vaikuttaa suuresti työntekijöiden toimintaan ja tuottavuuteen. Aiheen tutkimattomuuden vuoksi tämä tutkimus on tärkeä ja hyödyllinen toimeksiantajayritykselle.
Teoreettinen viitekehys koostuu viidestä pääkappaleesta. Ensin kuvataan perehdyttämistä ja työnopastusta yleisesti. Toisena käsitellään digitalisaatiota, sähköistä perehdyttämismateriaalia sekä kuvataan toimeksiantajayrityksessä käytössä olevaa käytäntöä. Kolmantena tarkastellaan perehdyttämistä oppimistapahtumana ja erilaisia oppimistyylejä. Neljäntenä tuodaan esiin perehdyttämisen vaikutuksia työn aloitukseen, tuottavuuteen ja tehokkuuden. Viimeisenä käsitellään käyttäjäkokemusta.
Tutkimuksessa tuli esiin, että käyttöönoton taustalla olleet tavoitteet on osittain jo saavutettu. Sähköinen perehdyttämismenetelmä koetaan hyväksi ja nykyaikaiseksi tavaksi perehdyttää. Siitä huolimatta perehdyttämisen merkitys on monelle yhä tuntematon ja sen vuoksi menetelmää myös kyseenalaistettiin. Esille tulleita ongelmakohtia olivat muun muassa ohjeistuksen sekä tiedon perille menemisen puute. Oppimistyyleissä korostui mallista katsominen sekä useamman eri tyylin sekoitus. Yleisperehdyttämistä työsuhdeasioihin ja sen vaikutuksia työn aloitukseen, tuottavuuteen tai tehokkuuteen ei yleisesti tunnisteta. Työnopastuksen merkitys korostui. Sen koetaan johtavan tuottavampaan toimintaan työn alussa.