SOPIMUSLOGISTIIKAN LISÄARVOPALVELUIDEN MÄÄRITTELY- JA VASTUUKYSYMYKSET
Virtanen, Martti (2017)
Virtanen, Martti
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117534
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää toimeksiantona kohdeyritykselle, kuinka tuotetaan kohdennettuja lisäarvopalveluita vastaten muuttuneisiin asiakastarpeisiin riskienhallinta huomioiden. Selvityksen laaja-alaisuus asetti haasteen aihealueen rajauksen määrittämisessä. Rajaus muotoituikin tästä johtuen osaongelmien selvitysten myötä, määrittäen varsinaisen tutkimusongelman sisällön. Osaongelmat olivat 1) Miten määritellään perus- ja lisäarvopalvelut, sekä niiden raja sopimuslogistiikan palvelutuotannossa, 2) Miten tunnistetaan asiakastarpeet lisäarvopalvelun tuotannossa, 3) Miten muuttuneet vastuusäädökset (PSYM 2000/2015) tulkitaan nykyisissä ja uusissä lisäarvopalveluissa, 4) Mitä palveluita on mahdollista tuottaa kohdennettuina 3PL lisäarvopalveluina. Selvitystyö suoritettiin syksyn 2016 ja syksyn 2017 välisenä aikana.
Selvityksen teoreettinen osa voidaan jakaa kahteen osaan, ensimmäisessä käsiteltiin palveluiden määritelmiä, logistiikan määritelmiä, sekä kilpailuedun määritelmiä. Toisessa osassa varsinaisen selvityksen teoreettinen osa piti sisällään palvelukuvauksia, kohdeyrityksessä miellettyjä palvelurajapintoja, sekä sopimusehtojen soveltamiseen liittyvän kokonaisuuden läpikäyntiä. Osuuksien tietopohja nojautui vahvasti ammatti-kirjallisuuteen, sekä kohdeyrityksen antamiin lausuntoihin.
Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä case-tutkimusta. Tapaustutkimuksen sisällön rakentamisessa hyödynnettiin toimeksiantajan tarjoamien kohdehenkilöiden tiedonantoa, sekä olemassa olevien sisäisten, sekä ammattikirjallisuuden aineistojen tutkimista.
Selvityksen tuloksena saatiin vastauksia sopimuslogistiikan palvelun tuotannossa ongelmia tuottaneisiin kokonaisuuksiin. Tuloksena voitiin osoittaa palvelutarjonnan kokonaisuuden perus- ja lisäarvopalveluista olevan nyt selkeämpi. Varsinaisen rajan vetäminen perus- ja lisäarvopalveluille oli sopimusteknisistä seikoista johtuen kuitenkin mahdotonta. Itse palvelutuotannon mahdollisuuksiin rajanveto, kuin myöskään muuttuneet vakioehdot (PSYM 2000/2015) eivät asettaneet rajoituksia. Asiakastarpeiden tunnistaminen osoitettiin kilpailuetuna näkyvänä tekijänä, missä tarpeiden tunnistusprosessi nähdään vahvasti pitkäjänteisenä asiakkaan tuntemisprosessina, yksittäisten piirteiden erottelun sijaan.
Selvityksen teoreettinen osa voidaan jakaa kahteen osaan, ensimmäisessä käsiteltiin palveluiden määritelmiä, logistiikan määritelmiä, sekä kilpailuedun määritelmiä. Toisessa osassa varsinaisen selvityksen teoreettinen osa piti sisällään palvelukuvauksia, kohdeyrityksessä miellettyjä palvelurajapintoja, sekä sopimusehtojen soveltamiseen liittyvän kokonaisuuden läpikäyntiä. Osuuksien tietopohja nojautui vahvasti ammatti-kirjallisuuteen, sekä kohdeyrityksen antamiin lausuntoihin.
Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä case-tutkimusta. Tapaustutkimuksen sisällön rakentamisessa hyödynnettiin toimeksiantajan tarjoamien kohdehenkilöiden tiedonantoa, sekä olemassa olevien sisäisten, sekä ammattikirjallisuuden aineistojen tutkimista.
Selvityksen tuloksena saatiin vastauksia sopimuslogistiikan palvelun tuotannossa ongelmia tuottaneisiin kokonaisuuksiin. Tuloksena voitiin osoittaa palvelutarjonnan kokonaisuuden perus- ja lisäarvopalveluista olevan nyt selkeämpi. Varsinaisen rajan vetäminen perus- ja lisäarvopalveluille oli sopimusteknisistä seikoista johtuen kuitenkin mahdotonta. Itse palvelutuotannon mahdollisuuksiin rajanveto, kuin myöskään muuttuneet vakioehdot (PSYM 2000/2015) eivät asettaneet rajoituksia. Asiakastarpeiden tunnistaminen osoitettiin kilpailuetuna näkyvänä tekijänä, missä tarpeiden tunnistusprosessi nähdään vahvasti pitkäjänteisenä asiakkaan tuntemisprosessina, yksittäisten piirteiden erottelun sijaan.