Asiantuntijaorganisaation johtaminen ja työhyvinvointi
Keskikallio, Reijo (2017)
Keskikallio, Reijo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112417978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112417978
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten VR Track Oy:n Suunnittelun asiantuntijoiden johtaminen on onnistunut organisaation kohtaamissa jatkuvissa muutoksissa. Toisena merkittävänä tavoitteena oli selvittää, millainen on Suunnittelun asiantuntijoiden työhyvinvoinnin taso. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös millaiseksi asiantuntijat arvioivat VR Track Oy:n Suunnittelun johtamiskompetenssit? Miten johtaminen on vaikuttanut henkilöstön motivaatioon, sitoutumiseen ja osaamisen kehittymiseen? Mitä mieltä asiantuntijat ovat käytössä olevasta projektipalkkiojärjestelmästä ja uudesta projektinhallinjärjestelmästä? Millaisella tasolla asiantuntijoiden työhyvinvointi, sitoutuminen ja työssä jaksaminen on? Yksittäisinä tutkimuskohteina haluttiin tutkia projektinhallintaohjelmaa ja projektipalkkiojärjestelmää, joiden toimivuudesta haluttiin tarkempaa tutkimusaineistoa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin verkossa suoritettavaa strukturoitua lomakehaastattelua, joka on formaalisin haastattelumuoto ja johon sisältyy kyselylomakkeen täyttäminen ohjatusti. Kyselyn pohjana käytettiin johtamisen arviointiin, työhyvinvointiin ja organisaatioilmapiirin mittaukseen kehitettyä ja testattua QPS Nordic -kyselymenetelmää, joka huomioi työn kolmella eri tasolla: tehtävätaso, yksilötaso sekä sosiaalinen ja organisaatiotaso. Tutkimusongelmaksi muodostui ainoastaan se, että lomakekyselyn ajankohta sattui parhaimpaan loma-aikaan ja vastausprosentti jäi siksi alhaiseksi. Tutkijan mielestä asetetut tavoitteet tutkimukselle saavutettiin kuitenkin hyvin.
Tuloksista kävi ilmi, että VR Track Oy:n Suunnittelussa työskentelee työssään hyvin viihtyviä, sitoutuneita ja motivoituneita asiantuntijoita, jotka jaksavat työssään suhteellisen hyvin. Johtaminen koettiin oikeudenmukaisena, tasapuolisena ja asiantuntijat kokivat saavansa esimiesten tukea ja apua tarvitessaan. Projektinhallintaohjelmaa pidettiin vaikeatajuisena, työtä lisäävänä, eikä ohjelmaa osattu käyttää riittävän hyvin. rojektipalkkiojärjestelmää pidettiin epäonnistuneena, monimutkaisena ja epäoikeudenmukaisena, eikä projektipalkkion muodostumiskriteereitä tunnettu tarpeeksi. Johtopäätöksinä todettiin, että projektihallintaohjelman käyttöön tulee saada lisää koulutusta ja ohjelman käyttöliittymä tulee saada yksinkertaisemmaksi käsittämään vain tarvittavat ominaisuudet. Projektipalkkiojärjestelmä tulee saada läpinäkyväksi, tasapuoliseksi ja josta käy helposti ilmi työpanoksen ja palkkion välinen yhteys. Jatkokehittämisehdotuksina projektinhallintaohjelman ja projektipalkkiojärjestelmän kehittämisen lisäksi, ehdotettiin innovaatiojärjestelmän kehittämistä innostavammaksi sekä saatujen tulosten eroavaisuuksista johtuen eri paikkakuntien keskinäistä vertailua koskien johtamista,sitoutumista, työssä viihtymistä,työhyvinvointia ja eri järjestelmien osaamistasoa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin verkossa suoritettavaa strukturoitua lomakehaastattelua, joka on formaalisin haastattelumuoto ja johon sisältyy kyselylomakkeen täyttäminen ohjatusti. Kyselyn pohjana käytettiin johtamisen arviointiin, työhyvinvointiin ja organisaatioilmapiirin mittaukseen kehitettyä ja testattua QPS Nordic -kyselymenetelmää, joka huomioi työn kolmella eri tasolla: tehtävätaso, yksilötaso sekä sosiaalinen ja organisaatiotaso. Tutkimusongelmaksi muodostui ainoastaan se, että lomakekyselyn ajankohta sattui parhaimpaan loma-aikaan ja vastausprosentti jäi siksi alhaiseksi. Tutkijan mielestä asetetut tavoitteet tutkimukselle saavutettiin kuitenkin hyvin.
Tuloksista kävi ilmi, että VR Track Oy:n Suunnittelussa työskentelee työssään hyvin viihtyviä, sitoutuneita ja motivoituneita asiantuntijoita, jotka jaksavat työssään suhteellisen hyvin. Johtaminen koettiin oikeudenmukaisena, tasapuolisena ja asiantuntijat kokivat saavansa esimiesten tukea ja apua tarvitessaan. Projektinhallintaohjelmaa pidettiin vaikeatajuisena, työtä lisäävänä, eikä ohjelmaa osattu käyttää riittävän hyvin. rojektipalkkiojärjestelmää pidettiin epäonnistuneena, monimutkaisena ja epäoikeudenmukaisena, eikä projektipalkkion muodostumiskriteereitä tunnettu tarpeeksi. Johtopäätöksinä todettiin, että projektihallintaohjelman käyttöön tulee saada lisää koulutusta ja ohjelman käyttöliittymä tulee saada yksinkertaisemmaksi käsittämään vain tarvittavat ominaisuudet. Projektipalkkiojärjestelmä tulee saada läpinäkyväksi, tasapuoliseksi ja josta käy helposti ilmi työpanoksen ja palkkion välinen yhteys. Jatkokehittämisehdotuksina projektinhallintaohjelman ja projektipalkkiojärjestelmän kehittämisen lisäksi, ehdotettiin innovaatiojärjestelmän kehittämistä innostavammaksi sekä saatujen tulosten eroavaisuuksista johtuen eri paikkakuntien keskinäistä vertailua koskien johtamista,sitoutumista, työssä viihtymistä,työhyvinvointia ja eri järjestelmien osaamistasoa.