Skärgårdskvinnor i Finland och Sverige

Abstract

Skärgårdens framtid är osäker. Under det senaste decenniet har särskilt den yttre skärgården i Finland avfolkats mycket. Istället flyttar människorna till den inre skärgården. Som en följd av minskad befolkningsmängd i skärgården försämras då också förbindelserna, servicen utvecklas inte och skärgårdens attraktivitet minskar.

Examensarbetet är skrivet inom projektet Morgondagens skärgårdskvinnor. Syftet med examensarbetet är att samla information om kvinnors migrationsrörelser samt ta reda på hur det är att intervjua en kvinna. Femton kvinnor har intervjuats för detta projekt och varit i arbetsför ålder, 20-65 år; som är infödda, inflyttade eller återflyttade skärgårdsbor. Som litteraturgenomgång har använts vetenskapliga artiklar, böcker och nätsidor. Datainsamlingen har gjorts genom kvalitativa personliga intervjuer. Som resultat har bland annat fåtts att den sociala gemenskapen, en egen skola, effektiv helikopterverksamhet, kvinnans ökade självständighet och skärgårdsmiljön är faktorer som kvinnorna upplever som rikedomar i skärgården. Däremot kunde förbättringar ske gällande trafikförbindelser, tillgänglighet på bostäder och hälsovårdstjänster, arbetsmöjligheter och serviceutbud. De intervjuade kvinnorna hade främst flyttat till skärgården på grund av arbete eller för att mannen var därifrån. Kvinnorna i den finska och svenska skärgården hade liknande syn på många frågor; medan det som skilde dem mest åt var frågorna om miljö, skärgårdskvinnans egenskaper, arbetsmöjligheter och serviceutbud.

Saariston tulevaisuus on epävarma. Viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti ulkosaaristosta on muuttanut pois paljon ihmisiä. Sen sijaan ihmiset muuttavat sisäsaaristoon. Saaristossa vähentyneen asukasmäärän seurauksena myös kulkuyhteydet huononevat, palvelut eivät kehity ja saariston houkuttelevuus vähenee.

Tämä opinnäytetyö kuuluu projektiin Morgondagens skärgårdskvinnor. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tietojen kerääminen naisten muuttoliikkeestä sekä selvittää millaista naisen haastatteleminen on. Haastatellut naiset ovat työikäisiä 20-65- vuotiaita syntyperäisiä, saaristoon muuttaneita tai saaristoon paluumuuttaneita saaristolaisia.

Kirjallisuuskatsauksena on käytetty tieteellisiä tutkimuksia, kirjoja ja nettisivuja. Tiedonkeruu on tehty laadullisesti henkilökohtaisesti haastattelemalla. Tuloksena on muun muassa ollut sosiaaliset suhteet, oma koulu, tehokas helikopteritoiminta, naisen lisääntynyt riippumattomuus ja saaristoympäristö; jotka naiset kokevat rikkauksina saaristossa. Parannuksia voitaisiin tehdä koskien liikenneyhteyksiä, asuntojen ja terveyspalvelujen saatavuutta, työmahdollisuuksia ja palveluntarjontaa. Haastatellut naiset olivat pääsääntöisesti muuttaneet saaristoon työn tai miehen asumispaikan takia. Naisilla suomalaisessa ja ruotsalaisessa saaristossa oli samankaltainen näkemys monista kysymyksistä; mutta asiat jotka jakoivat heidän mielipiteensä koskivat ympäristöä, saaristolaisnaisen piirteitä, työmahdollisuuksia ja palveluntarjontaa.

The future of the archipelago is uncertain. During the last decade especially people in the outer archipelago have moved out. Instead people move into the inner archipelago. As the population in the archipelago has decreased also the connections worsen, the service does not develop and the attractivness of the archipelago diminishes.

This bachelor´s thesis is part of the project Morgondagens skärgårdskvinnor. The aim of this bachelor´s thesis is to gather information about the migration movements among women and find out how interviewing a woman is. The respondents are 20- 65 years old women in working life who are born, have moved in or moved back to the archipelago.

As review of literature have been used scientific articles, books and webpages. The research is qualitative and done with the help of individual interviews. As results have among other things been the social relationships, an own school, effective helicopter operation, the increased independence of the woman and the environment in the archipelago, which are factors that women value. On the other hand the connections, the availability of accommodation and health service, the job opportunities and the service selection could be improved. The respondents had mostly moved into the archipelago because of work or then their man lived there. The women in the Finnish and Swedish archipelago had similar opinions about many questions; but things that separated their view were the environment, the features of an archipelago woman, the job opportunities and the service selection.