Brändi-identiteetin välittäminen kuluttaja-asiakkaalle
Smith, Melina (2017)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418074
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee brändi-identiteettiä ja sen välittämistä kuluttaja-asiakkaille. Työ tehtiin toimeksiantona kelloja maahantuovalle Oy Perkolle. Aihetta lähestytään yhden Oy Perkon maahantuoman kellobrändin näkökulmasta.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan brändi-identiteettiä ja sitä kuvaavia malleja. Työssä tuodaan esiin myös brändin positio ja brändi-imago, sekä pohditaan sen suhdetta brändi-identiteettiin.
Kellobrändin brändi-identiteetin välittämistä tutkittiin vuoden 2016 marraskuussa ja joulukuussa myymäläympäristössä toteutetulla survey-tutkimuksella. Tutkimuksen pääongelma oli, vastaako brändin imago sen identiteettiä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka brändi positioituu suhteessa kilpaileviin brändeihin ja mistä kontaktipisteistä brändin imago oli lähtöisin. Vastausten pohjalta pohdittiin keinoja välittää brändi-identiteetti asiakkaille. Kysely toteutettiin kolmessa brändiä myyvässä liikkeessä ja siihen saatiin 40 käyttökelpoista vastausta.
Tutkimuksessa ilmeni, että kuluttajat suhtautuvat brändiin positiivisesti, lukuun ottamatta alle 24-vuotiaita vastaajia, joiden kuva brändistä oli negatiivinen. Kuluttajat pitivät brändiä ennen kaikkea laadukkaana, käytännöllisenä ja modernina, jotka olivat kaikki brändi-identiteetissä määriteltyjä ilmaisuja. Brändin imago vastasi identiteettiä hyvin, muttei kuitenkaan täysin.
Vastaajat olivat saaneet eniten tietoa myymälöistä, tutkittavan brändin verkkosivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Käytetyissä kanavissa oli kuitenkin eroa ikäluokittain tarkasteltuna. Nuorimmassa ikäluokassa sosiaalisella medialla ja blogeilla oli suuri rooli, kun taas vanhimmassa ikäluokassa aikakausilehdet ja tuttavien kokemukset olivat tärkeämpiä. Tutkimuksessa ilmeni, että myymälöiden ohella kannattaa panostaa näkyvyyteen erityisesti sähköisissä kanavissa.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan brändi-identiteettiä ja sitä kuvaavia malleja. Työssä tuodaan esiin myös brändin positio ja brändi-imago, sekä pohditaan sen suhdetta brändi-identiteettiin.
Kellobrändin brändi-identiteetin välittämistä tutkittiin vuoden 2016 marraskuussa ja joulukuussa myymäläympäristössä toteutetulla survey-tutkimuksella. Tutkimuksen pääongelma oli, vastaako brändin imago sen identiteettiä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka brändi positioituu suhteessa kilpaileviin brändeihin ja mistä kontaktipisteistä brändin imago oli lähtöisin. Vastausten pohjalta pohdittiin keinoja välittää brändi-identiteetti asiakkaille. Kysely toteutettiin kolmessa brändiä myyvässä liikkeessä ja siihen saatiin 40 käyttökelpoista vastausta.
Tutkimuksessa ilmeni, että kuluttajat suhtautuvat brändiin positiivisesti, lukuun ottamatta alle 24-vuotiaita vastaajia, joiden kuva brändistä oli negatiivinen. Kuluttajat pitivät brändiä ennen kaikkea laadukkaana, käytännöllisenä ja modernina, jotka olivat kaikki brändi-identiteetissä määriteltyjä ilmaisuja. Brändin imago vastasi identiteettiä hyvin, muttei kuitenkaan täysin.
Vastaajat olivat saaneet eniten tietoa myymälöistä, tutkittavan brändin verkkosivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Käytetyissä kanavissa oli kuitenkin eroa ikäluokittain tarkasteltuna. Nuorimmassa ikäluokassa sosiaalisella medialla ja blogeilla oli suuri rooli, kun taas vanhimmassa ikäluokassa aikakausilehdet ja tuttavien kokemukset olivat tärkeämpiä. Tutkimuksessa ilmeni, että myymälöiden ohella kannattaa panostaa näkyvyyteen erityisesti sähköisissä kanavissa.