Producenter och konsumenter inom REKO i Närpes och Kristinestad : Ekonomi och utvecklingsmöjligheter

Abstract

Just nu är det högaktuellt med mat från Finland och därmed också närmat. Intresset för att köpa närmat är stort i hela landet men i synnerhet i Österbotten och det växer hela tiden. Folk är mera medvetna om vad de äter och vill ha kvalité på maten. Begreppet närmat är lokalproducerad mat som är förädlad av råvaror från den egna regionen, i det här fallet Syd-Österbotten. REKOringar har funnits sedan 2013 när den första startades upp i Jakobstad, och under årens lopp har allt fler kommuner tagit efter.

Syftet med mitt arbete är att få en bild av producenternas syn på REKO och dess lönsamhet samt hur konsumenterna ställer sig till detta fenomen, för att få fram en helhetsbild av REKO. Undersökningen utfördes som webbenkäter för både producenter och konsumenter, samt komplettering med en producentintervju. Enkäterna sattes upp på Närpes och Kristinestads REKOgrupper på Facebook.

På enkäten svarade sammanlagt 14 producenter och 128 konsumenter. Det är kvinnliga konsumenter som dominerar och det man köper mest av är grönsaker och potatis. Producenterna säljer i REKO för att få ett bättre pris på produkten och för att få direktkontakt till kunderna. De flesta producenters verksamhet skulle också vara lönsam utan REKOförsäljning.

Suomalainen ruoka ja lähiruoka on tällä hetkellä todella ajankohtaista. Kiinnostus lähiruokaa kohtaan on suurta koko maassa, erityisesti Pohjanmaalla, ja se lisääntyy koko ajan. Ihmiset ovat tietoisia siitä mitä he syövät ja haluavat laadukkaita elintarvikkeita. Lähiruoka tarkoittaa paikallisesti jalostettua oman alueen raaka-aineista tuotettua ruokaa, tässä tapauksessa Etelä-Pohjanmaan alueella. REKOrenkaita on ollut olemassa vuodesta 2013 jolloin ensimmäinen aloitti toimintansa Pietarsaaressa ja vuosien varrella yhä useammat kunnat ovat ottaneet siitä mallia.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on saada käsitys tuottajien näkemyksistä REKO:sta ja sen kannattavuudesta mutta myös siitä, minkälaisena REKOkuluttajat pitävät tätä ilmiötä niin että siitä saadaan kokonaiskuva.

Tutkimus toteutettiin sekä tuottajille että kuluttajille suunnatun sähköisen kyselylomakkeen muodossa ja sitä täydensi yhden tuottajan haastattelu. Kyselylomakkeet laitettiin Närpiön ja Kristiinankaupungin REKOryhmän Facebook-sivulle.

Kyselyyn vastasi yhteensä 14 tuottajaa ja 128 kuluttajaa. Naiset hallitsevat kuluttajina ja eniten ostetaan vihanneksia ja perunoita. Tuottajat myyvät REKOpiireissä saadakseen paremman hinnan tuotteistaan sekä suoran yhteyden asiakkaisiinsa. Useimpien tuottajien toiminta olisi myös kannattavaa ilman REKOmyyntiä.

At the moment, it is high current with food from Finland and there with also locally food. Interest in buying local food is large throughout the country, but especially in Ostrobothnia and it is growing all the time. People are more aware of what they eat and want quality of their food.

The concept of local food is locally produced food, which is made from produce from the surrounding regions, in this case, South Ostrobothnia. REKO rings have been around since 2013 when the first started in Jakobstad, and during the years more and more municipalities have been taken part.

The purpose of my work is to get a picture of the producers' view of REKO and its profitability. But also how consumers are addressing this phenomenon, to get an overall picture of REKO. The survey was conducted as webpages for both producers and consumers, as well an interview with one producer as complement. The surveys were put on Närpes and Kristinestad's REKO groups on Facebook.

In the survey, a total of 14 producers and 128 consumers responded. There are female consumers who dominate and the most buying product is vegetables and potatoes. The producers sell in REKO to get a better price on the product and to get direct contact with the customers. Most producers' business would also be profitable without REKO sales.