Toiminta-ajatusten perehdyttämisen onnistuminen
Schönroos, Jasmin (2017)
Schönroos, Jasmin
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317954
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317954
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, miten pankkiryhmän toiminta-ajatusten perehdyttämisessä on onnistuttu. Opinnäytetyön päätutkimuskysymys muodostettiin suoraan tutkimuksen tavoitteesta. Muita tutkimuskysymyksiä ovat; mitä henkilökunta tietää yrityksen toiminta-ajatuksista, miten henkilökunta tulkitsee yrityksen toiminta-ajatuksia, miten toiminta-ajatukset näkyvät käytännön työssä, missä tilanteissa toiminta-ajatukset eivät toteudu, ja millainen merkitys toiminta-ajatuksilla on työssä. Pankkiryhmän haluttiin säilyvän opinnäytetyössä nimettömänä, ja siihen viitataan edempänä nimellä Pankkiryhmä.
Tutkimus toteutettiin, sillä haluttiin selvittää, miten Pankkiryhmän toiminta-ajatusten perehdyttämisessä on onnistuttu. Vastaavaa tutkimusta ei ole toteutettu Pankkiryhmässä aiemmin, joten kaikki tieto, joka tutkimuksen avulla kerättiin, on toimeksiantajalle uutta. Koska toiminta-ajatukset ovat yrityksen toiminnalle tärkeitä, on niiden perehdyttämisessä onnistuminen yritykselle oleellista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelumenetelmää hyödyntäen. Tutkimuksessa haastateltiin Pankkiryhmän kahden toimipisteen työntekijöitä. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui kahden toimipisteen 10 työntekijää. Haastattelut suoritettiin työntekijöiden kanssa kasvokkain muutaman viikon aikana, ja haastattelujen sisältö tallennettiin haastateltavien luvalla äänitiedostoksi. Haastattelut tallennettiin aineiston analysoinnin helpottamiseksi. Haastattelujen jälkeen aineisto litteroitiin tekstiksi.
Tutkimustulosten perusteella vastattiin opinnäytetyölle asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen perusteella Pankkiryhmän toiminta-ajatusten perehdyttämisessä onnistuttiin vaihtelevasti, ja sitä toivottiin kehitettävän. Toivottiin, että toiminta-ajatuksia käytäisiin enemmän yhdessä läpi vielä alun perehdyttämisen jälkeenkin. Henkilökunnan tietämys toiminta-ajatuksista pohjautui pääosin kokemuksen, eikä niinkään perehdyttämiseen. Useimmat toiminta-ajatukset eivät olleet työntekijöille tuttuja nimeltä, mutta niiden sisällöstä osattiin kertoa. Toiminta-ajatuksia tulkittiin voimakkaasti oman työnkuvan näkökulmista, ja samoja työtehtäviä tekevillä työntekijöillä oli vastauksissaan yhtenäisyyksiä.
Henkilökunta antoi monipuolisia esimerkkejä siitä, miten toiminta-ajatukset näkyvät käytännön työssä. Tilanteet joissa toiminta-ajatukset eivät toteudu, olivat usein epäsuotuisia. Kaikki vastaajat pitivät toiminta-ajatuksia merkityksellisinä työn kannalta, ja yli puolella niillä on ollut merkitystä työpaikan valintaan. Jokaisen vastaajan kohdalla toiminta-ajatuksilla on vaikutusta työpaikan pysyvyyteen, ja toiminta-ajatusten kerrottiin olevan syy siihen, miksi työntekijät ovat aikaisemmin vaihtaneet työpaikkaa. Vaikka toiminta-ajatusten perehdyttämisen onnistuminen koettiin vaihtelevasti, suhtauduttiin toiminta-ajatuksiin yllättävän positiivisesti.
Tutkimus toteutettiin, sillä haluttiin selvittää, miten Pankkiryhmän toiminta-ajatusten perehdyttämisessä on onnistuttu. Vastaavaa tutkimusta ei ole toteutettu Pankkiryhmässä aiemmin, joten kaikki tieto, joka tutkimuksen avulla kerättiin, on toimeksiantajalle uutta. Koska toiminta-ajatukset ovat yrityksen toiminnalle tärkeitä, on niiden perehdyttämisessä onnistuminen yritykselle oleellista.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelumenetelmää hyödyntäen. Tutkimuksessa haastateltiin Pankkiryhmän kahden toimipisteen työntekijöitä. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui kahden toimipisteen 10 työntekijää. Haastattelut suoritettiin työntekijöiden kanssa kasvokkain muutaman viikon aikana, ja haastattelujen sisältö tallennettiin haastateltavien luvalla äänitiedostoksi. Haastattelut tallennettiin aineiston analysoinnin helpottamiseksi. Haastattelujen jälkeen aineisto litteroitiin tekstiksi.
Tutkimustulosten perusteella vastattiin opinnäytetyölle asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen perusteella Pankkiryhmän toiminta-ajatusten perehdyttämisessä onnistuttiin vaihtelevasti, ja sitä toivottiin kehitettävän. Toivottiin, että toiminta-ajatuksia käytäisiin enemmän yhdessä läpi vielä alun perehdyttämisen jälkeenkin. Henkilökunnan tietämys toiminta-ajatuksista pohjautui pääosin kokemuksen, eikä niinkään perehdyttämiseen. Useimmat toiminta-ajatukset eivät olleet työntekijöille tuttuja nimeltä, mutta niiden sisällöstä osattiin kertoa. Toiminta-ajatuksia tulkittiin voimakkaasti oman työnkuvan näkökulmista, ja samoja työtehtäviä tekevillä työntekijöillä oli vastauksissaan yhtenäisyyksiä.
Henkilökunta antoi monipuolisia esimerkkejä siitä, miten toiminta-ajatukset näkyvät käytännön työssä. Tilanteet joissa toiminta-ajatukset eivät toteudu, olivat usein epäsuotuisia. Kaikki vastaajat pitivät toiminta-ajatuksia merkityksellisinä työn kannalta, ja yli puolella niillä on ollut merkitystä työpaikan valintaan. Jokaisen vastaajan kohdalla toiminta-ajatuksilla on vaikutusta työpaikan pysyvyyteen, ja toiminta-ajatusten kerrottiin olevan syy siihen, miksi työntekijät ovat aikaisemmin vaihtaneet työpaikkaa. Vaikka toiminta-ajatusten perehdyttämisen onnistuminen koettiin vaihtelevasti, suhtauduttiin toiminta-ajatuksiin yllättävän positiivisesti.