Hyvän vuorovaikutuksen ohjeet psykiatrisen huone-eristyspotilaan hoidossa

Abstract

Psykiatrinen huone-eristys on suljetuilla osastoilla käytetty hoitomuoto, jota Suomessa käytetään vuosittain yli tuhanteen potilaaseen. Pääsääntöisesti eristämistä käytetään hoito-keinona silloin, kun potilas on vaaraksi itselleen tai muille. Suomessa psykiatrinen hoito on usein laitospainotteista ja pakkotoimien käyttö on melko yleistä. Hoitajien työ psykiatrisilla osastoilla on usein stressaavaa, sillä potilaat ovat usein moniongelmaisia sekä väkivaltaisia. Hoitajat kokevat työssään pelkoa, sillä riski joutua väkivallan uhriksi on suuri.

Opinnäytetyön aiheena on potilaan ja hoitajien välinen vuorovaikutus suljetuilla psykiatrisilla osastoilla tapahtuvissa eristämistilanteissa. Tarkoituksena on kuvata potilaiden ja hoitajien välistä vuorovaikutusta potilaiden näkökulmasta sekä tutkia vuorovaikutuksen merkitystä hoitajien työturvallisuuteen eristämistilanteissa. Opinnäytetyö toimii taustatutkimuksena työsuojelurahaston rahoittamalle EriTurva-hankkeelle. Hankkeen yhtenä päätavoitteista on edistää hoitajien työturvallisuutta psykiatrisissa sairaaloissa. Opinnäytetyön toteutimme toiminnallisena opinnäytetyönä, joten se sisältää sekä teoreettisen osuuden että toiminnallisena tuotoksena tehdyn opasvihon. Oppaan tavoitteena on antaa uusia näkökulmia vuorovaikutuksen keinoista työturvallisuuden parantamiseksi. Opasvihko on suunnattu suljetuilla osastoilla työskentelevien psykiatristen hoitajien käyttöön.

Löydettyjen tutkimusten perusteella potilaiden kokemukset huone-eristämisestä olivat pääsääntöisesti negatiivisia. Eristämiseen liittyi usein pelkoa, ahdistusta sekä avuttomuuden tunnetta. Eristämiseen johtaneiden syiden käsitteleminen sekä eristyksen tavoitteista puhuminen oli potilaiden mielestä usein puutteellista. Eristystilanteiden aikainen vuorovaikutus potilaan ja hoitajien välillä koettiin usein heikoksi ja tällä oli selvä yhteys väkivaltatilanteiden esiintymiseen. Hyvällä vuorovaikutuksella voitaisiin ennaltaehkäistä eristystilanteisiin liittyviä, hoitajiin suuntautuvia aggressiivisia välikohtauksia. Hoitajien vuorovaikutustaitoihin panostamalla voitaisiin parantaa työturvallisuutta, sillä hyvän vuorovaikutuksen avulla voidaan ennaltaehkäistä väkivaltatilanteiden esiintymistä.

The psychiatric room isolation is treatment used in closed departments. That is used for more than a thousand patients every year in Finland. As a rule the isolating is used as a care means when the patient is a danger to himself or to others. In Finland the psychiatric care is often oriented department and the use of coercive measures is fairly general. Nurses’ work is often stressful in the psychiatric departments because the patients are often problematic and violent. The nurses experience the fear in their work because the risk to be the victim of the violence is big.

The subject of the thesis is interaction between a patient and a nurse in the isolation situations from the patient’s point of view. The purpose was to clarify with the help of earlier studies how good interaction could be used to prevent violence situations and this way influence the nurses’ work safety.

We carried out the thesis as a functional thesis so it contains both a theoretical share and a guide booklet that has been done as a functional output. The guide’s purpose is to give new points of view from the methods of the interaction to improve safety of work. The guide booklet has been aimed at use of the psychiatric nurses who work in the closed departments. The thesis serves as the background study to the Eri-Turva project financed by the labour protection fund. Project’s one of the main obejcts is to promote the nurses’ work safety in the psychiatric hospitals.

On the basis of the studies that had been found the patients’ experiences of the room isolating were negative as a rule. A fear, anxiety and the feeling of the helplessness were often connected to the isolating. In the patients’ opinion, the dealing of the reasons that have led to the isolating with and talking about the objectives of the isolation were often defective. During the isolation the interaction between a patient and the nurses was often experienced as weak and this had a clear connection for the occurrence of violence situations. The good interaction could be used to prevent aggressive incidents that are directed at the nurses, which are related to the isolation situations. Safety of work could be improved by investing in the social skills of the nurses because with good interaction, the occurrence of violence situations can be prevented.