Leachate water from shooting ranges backstop berm
Tuominen, Matias (2017)
Tuominen, Matias
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918744
Tiivistelmä
Ympäristönsuojelulaki 2000/169 mukaan kaikilla ampumaradoilla Suomessa tulee olla ympäristölupa vuoden 2010 jälkeen. Tämän takia Puolustusvoimat ovat rakentaneet ympäristönsuojelujärjestelmiä heidän ampumaradoilleen. Pääasialliset päästölähteet ampumaradoilla ovat melu- ja raskasmetallipäästöt taustavalleista suotautuvaan veteen. Pääosin lyijystä tehdyt luodit alkavat hajota kun ne joutuvat kosketuksiin ilman ja veden kanssa, jolloin raskasmetallit muuttuvat liukoisemmiksi. Tämä vesi käsitellään tarpeen mukaan ennen kuin se johdetaan pohjaveteen.
Monilla ampumaradoilla, ympäristönsuojelujärjestelmät ovat jo rakennettu. Nämä järjestelmät eroavat toisistaan eri rata-alueilla ja joskus myös rata-alueen sisällä. Tämä vaihtelu johtuu siitä että ympäristönsuojelurakenteet on rakennettu kohdekohtaisesti, riippuen alueen erityispiirteistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa suotovesien määrästä ampumaradan taustavallin keräysjärjestelmissä per neliömetri eri ampumaradoilla. Tämä tieto auttaa rakenteiden mitoituksessa sekä käsittelymassojen vaihtovälin arvioinnissa. Myös jatkuva-toimista veden parametrien mittaria tutkittiin. Se asennettiin yhdelle ampumarata-alueelle, ojaan johon johdetaan jo käsiteltyä suotovettä. Mittari asennettiin tähän ojaan koska se tarvitsee kohtalaisen suuren virtaaman toimiakseen. Mittari on kehitysvaiheessa ja pystyy mittaamaan vedestä muun muassa pH-arvon, lämpötilan ja eri raskasmetallien liukoisia pitoisuuksia.
Tuloksien perusteella tärkein tekijä, joka vaikuttaa suotoveden määrään käsittelyjärjestelmässä vaikuttaa olevan tiivisrakenne vallin sisällä. Radoilla, joihin on rakennettu vesitiivis rakenne taustavallin sisään, ovat virtaamat samaa luokkaa. Myös suuremmat vallit näyttävät keräävän pienemmän vesimäärän käsittelyjärjestelmän neliömetriä kohtaan. Mitoitussateet joita käytetään hulevesisuunnittelussa yliarvioivat virtaaman käsittelyjärjestelmässä. Jatkuvatoimisen mittarin tuloksista voidaan nähdä liukoisen lyijyn vaihtelevan pääasiassa veden pH-arvon vaihtelun mukaan. Virtaamalla ei tulosten perusteella näytä olevan suurta vaikutusta liukoisen lyijyn pitoisuuteen suotovedessä. Mittarin havaitsemat lyijypitoisuudet olivat hyvin matalia, minkä vuoksi tulokset ovat vain suuntaa antavia eivätkä tulokset ole tarkkoja. Kuitenkin kuvaajien näyttämät vaihtelut ovat todellisia vaikka tarkkaa pitoisuutta ei voidakaan havaita.
Monilla ampumaradoilla, ympäristönsuojelujärjestelmät ovat jo rakennettu. Nämä järjestelmät eroavat toisistaan eri rata-alueilla ja joskus myös rata-alueen sisällä. Tämä vaihtelu johtuu siitä että ympäristönsuojelurakenteet on rakennettu kohdekohtaisesti, riippuen alueen erityispiirteistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa suotovesien määrästä ampumaradan taustavallin keräysjärjestelmissä per neliömetri eri ampumaradoilla. Tämä tieto auttaa rakenteiden mitoituksessa sekä käsittelymassojen vaihtovälin arvioinnissa. Myös jatkuva-toimista veden parametrien mittaria tutkittiin. Se asennettiin yhdelle ampumarata-alueelle, ojaan johon johdetaan jo käsiteltyä suotovettä. Mittari asennettiin tähän ojaan koska se tarvitsee kohtalaisen suuren virtaaman toimiakseen. Mittari on kehitysvaiheessa ja pystyy mittaamaan vedestä muun muassa pH-arvon, lämpötilan ja eri raskasmetallien liukoisia pitoisuuksia.
Tuloksien perusteella tärkein tekijä, joka vaikuttaa suotoveden määrään käsittelyjärjestelmässä vaikuttaa olevan tiivisrakenne vallin sisällä. Radoilla, joihin on rakennettu vesitiivis rakenne taustavallin sisään, ovat virtaamat samaa luokkaa. Myös suuremmat vallit näyttävät keräävän pienemmän vesimäärän käsittelyjärjestelmän neliömetriä kohtaan. Mitoitussateet joita käytetään hulevesisuunnittelussa yliarvioivat virtaaman käsittelyjärjestelmässä. Jatkuvatoimisen mittarin tuloksista voidaan nähdä liukoisen lyijyn vaihtelevan pääasiassa veden pH-arvon vaihtelun mukaan. Virtaamalla ei tulosten perusteella näytä olevan suurta vaikutusta liukoisen lyijyn pitoisuuteen suotovedessä. Mittarin havaitsemat lyijypitoisuudet olivat hyvin matalia, minkä vuoksi tulokset ovat vain suuntaa antavia eivätkä tulokset ole tarkkoja. Kuitenkin kuvaajien näyttämät vaihtelut ovat todellisia vaikka tarkkaa pitoisuutta ei voidakaan havaita.