Urheilunaikainen lihaskramppi : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Urheilunaikainen lihaskramppi, englanniksi exercise associated cramp, on eitahdonalainen, kivulias luurankolihaksen kouristus, joka ilmenee liikunnan aikana tai välittömästi sen jälkeen. Yleisimmin urheilunaikaisia lihasramppeja ilmenee alaraajoissa, mutta niitä esiintyy muuallakin vartalossa.

Opinnäytetyön tekemistä ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: Mikä on urheilunaikainen lihaskramppi? Mitä teorioita on olemassa urheilunaikaisen lihaskrampin alkuperästä? Mitkä ovat lihaskrampin riskitekijöitä? Miten lihaskramppia voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä? Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoutta urheilun aikaisesta lihaskrampista. Tarkoituksenamme oli koota ja jäsentää tutkittua tietoa kirjallisuuskatsaukseksi, josta fysioteraupeutit, fysioterapeuttiopiskelijat, sekä urheilun parissa toimivat ammattilaiset voisivat hyötyä.

Lihaskramppia on pitkään selitetty veren elektrolyyttipitoisuuksien muutoksilla ja nestehukalla. Nykyisen tiedon valossa näyttää siltä, että kramppi voi syntyä myös ilman näitä tekijöitä. Viimeisimmät todisteet viittaavat siihen, että lihasväsymys, joka muuttaa hermolihaskontrollia, voi johtaa urheilunaikaisen lihaskrampin alkamiseen. Tätä teoriaa puoltavat todisteet pohjaavat laboratoriokokeisiin, joissa käytettiin lihassähkökäyrää tarkkailemaan miten refleksit vastasivat lihasväsymykseen ja -kramppeihin. Lihasväsymys ja muuttunut hermolihaskontrolli näyttävätkin liittyvän urheilunaikaisen lihaskrampin alkamiseen kiinteämmin kuin elektrolyytti- ja nestehukkateoria.

Uusia tutkimuksia urheilunaikaisesta lihaskrampista tarvitaan vielä. Vaikka tiedetään, että lihasväsymys ja muuttunut hermolihaskontrolli liittyvät krampin alkamiseen, tarkkaa syntymekanismia ei tunneta täysin. Koska lihaskramppia on selitetty monin eri tavoin, ennaltaehkäisy- ja hoitokeinojakin on monenlaisia, aina venyttelystä urheilujuomien nauttimiseen.

Exercise-associated muscle cramp is a non-volitional, painful convulsion of a skeletal muscle manifesting during or right after physical exercise. Most usually, exercise associated muscle cramps occur in lower limbs but can also be diagnosed in other parts of the body.

This study is based on the following research problems: What is an exercise-associated muscle cramp? Which theories exist concerning the origin of EAMC? What risk factors are there related to EAMC? How can EAMC be prevented and treated? The main purpose of the study was to yield information on EAMC by collecting, structuring and analyzing research literature. The study is beneficial especially for physiotherapy students, physiotherapists and other professionals working in sports-related environment.

Muscle cramps have been so far defined as altered electrolyte concentration of the blood and dehydration. With today’s research data, it seems like a cramp can also occur without these factors. The latest evidence shows that the muscle fatigue that alters neuromuscular control can lead to EAMC. The evidence supporting this theory originates from laboratory tests where electromyography was used to elaborate how reflexes respond to muscle fatigue and cramps. Muscle fatigue and altered neuromuscular control seem to be more associated with EAMC than the outcome from the electrolyte and dehydration theory. Moreover, the connection between TRP channels and muscle cramps has gained increasing interest recently and continues to be under active research.

New research on EAMC is still required. Even though it is already known that muscle fatigue and altered neuromuscular control are associated with EAMC, the main cause remains to be unknown to some extent. As muscle cramps have been explained with many theories, the means of prevention and treatment vary from muscle stretching to consuming sports drinks.