Co-creating Social Support : Case Study about Participants Experience of Co-creation Process on Social Sector in Finland
Hiltunen, Jutta (2017)
Hiltunen, Jutta
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110816749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110816749
Tiivistelmä
Suomen uudistettu sosiaalihuoltolaki asettaa vaatimuksia sosiaalipalveluiden asiakaslähtöisyydelle. Vaatimuksena on myös laajan yhteistyön rakentaminen eri sidosryhmien kesken. Yhteiskehittäminen on kehittämismenetelmä joka ottaa kehittämiseen mukaan kaikki sidosryhmät, mukaan lukien asiakkaat. Tarkoituksena on ollut toteuttaa yhteiskehittämisen prosessi, jossa kehitetään sosiaalipalveluita eri sidosryhmien kanssa yhdessä. Tavoitteena oli kuvata ja analysoida prosessia, sekä selvittää osallistujien kokemuksia osallistumisesta. Tärkeimpänä tutkimuskysymyksenä oli selvittää, miten osallistujat kokivat osallistumisensa kyseiseen yhteiskehittämiseen.
Neljän tapaamisen yhteiskehittäminen toteutettiin Viitasaarella syksyllä 2016. Tutkimusaineistoa kerättiin kolmella tavalla; havainnoimalla, tapaamisten keskustelut kuvaamalla ja ladullisella kyselyllä ensimmäisen ja viimeisen tapaamisen päätteeksi. Kirjallinen ja litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Yhteiskehittäminen todettiin käyttökelpoiseksi menetelmäksi sosiaalihuollossa. Osallistujien työskentelykokemukset olivat erittäin positiivisia. Osallistujien mukaan mahdollisia hyötyjä ja mahdollisuuksia yhteiskehittämisen käytössä ovat uudet näkökulmat, laaja yhteistyö ja asiakaslähtöisyys. Osallistujat havaitsivat myös mahdollisia riskejä ja haasteita. Yhteiskehittämisen prosessi pitää suunnitella hyvin ja oikean ryhmän kokoamiseen sekä prosessin facilitointiin tulee kiinnittää huomiota. Kun nämä olennaiset seikat ottaa huomioon, on mahdollista rakentaa onnistunut yhteiskehittämisen prosessi myös sosiaalihuollossa.
Neljän tapaamisen yhteiskehittäminen toteutettiin Viitasaarella syksyllä 2016. Tutkimusaineistoa kerättiin kolmella tavalla; havainnoimalla, tapaamisten keskustelut kuvaamalla ja ladullisella kyselyllä ensimmäisen ja viimeisen tapaamisen päätteeksi. Kirjallinen ja litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Yhteiskehittäminen todettiin käyttökelpoiseksi menetelmäksi sosiaalihuollossa. Osallistujien työskentelykokemukset olivat erittäin positiivisia. Osallistujien mukaan mahdollisia hyötyjä ja mahdollisuuksia yhteiskehittämisen käytössä ovat uudet näkökulmat, laaja yhteistyö ja asiakaslähtöisyys. Osallistujat havaitsivat myös mahdollisia riskejä ja haasteita. Yhteiskehittämisen prosessi pitää suunnitella hyvin ja oikean ryhmän kokoamiseen sekä prosessin facilitointiin tulee kiinnittää huomiota. Kun nämä olennaiset seikat ottaa huomioon, on mahdollista rakentaa onnistunut yhteiskehittämisen prosessi myös sosiaalihuollossa.